Duracellit

Duracellit muuttaa :)

2012-01-27T21:34:00.002+02:00

Siis ihan oikeasti :) Yhdestä haaveesta tulee jälleen totta, me pääsemme muuttamaan omakotitaloon ja saamme oman pihan ♥
Ensi kuun aikana on tarkoitus tyhjentää rivarikämppä ja siirtää koti hiukan syrjäisemmille seuduille, kuitenkin vain noin 12km päähän nykyisestä kodista. Voi miten odotankaan että pääsen tekemään lumitöitä omalle pihalle ja nauttimaan koirien entistäkin vapaammasta elämästä :) Ja jos pentujakin tulee, on niillä uskomattoman ihanat tilat telmiä...
Ja mitä pentuasiaan tulee, uskoisin että Jallis on kantava, ainakin sen käytös antaisi viitteitä moisesta. Sen ruokahalu on parantunut, ja lenkkien jälkeen se käpertyy heti sohvalle lämpimään nukkumaan eikä pura kierroksia röhköpossun kanssa. ;) Toivottavasti tämä ei ole pelkästään mitään juoksun jälkeistä hormoonihäröilyä. Ultraan mennään ensi keskiviikkona varmistamaan asia!

Uupunut neiti ♥

Helmi 7 vuotta!

2012-01-18T18:55:00.002+02:00

Ihan oikeasti! Mihin vuodet hukkuu. Minun pieni Helmini täytti tänään 7 vuotta. Siis jo SEITSEMÄN. Sen kai pitäisi tarkoittaa, että se on aikuinen koira? :)
Mutta mitä vielä. Helmi on ihan villi ja kuriton kakara edelleen. Onneksi koirat eivät osaa laskea vuosia, eivätkä lukea kalenteria, sillä tänäkään vuonna ei synttärikakkuja tarjoiltu :D

Kössi ja Helmi maaliskuussa 2005 :)

Pari sanaa Lunasta

2012-01-13T10:42:00.001+02:00

Mä olen niin pirun onnellinen, että päätin leikkauttaa Pumppasen selän.
Se on mahottoman iloinen ja leikkisä nyt, ja liikkuminen näyttää jälleen vaivattomalta. Vähitellen aletaan päästä normaaliliikuntaan, hiukan koitan vielä aluksi ja lopuksi liikuttaa sitä hallitusti, enkä vie hiekkakuopille tai kovin mäkisiin maastoihin vapaasti revittelemään.
Ei mulla muuta! :)

Pentuprojekti edistyy!

2012-01-11T18:03:00.002+02:00

Sunnuntai aamuna varhain lastasin Sinikan koirilla ja tarvittavilla varusteilla, ja huristelimme sellaiset 8 tuntia ja 650km, suuntana Pohjois-Karjala :) Kerran matkalla pidettiin parempi tauko, niin että koirat pääsivät hiukan jalottelemaan ja pissalle. Mukavia matkakavereita nuo tytöt, vasta Kuopion kohdilla alkoivat tarkkailla maisemia, että eikö koskaan olla perillä ;) Muuten nukkuivat tyytyväisinä. Matka meni hyvin ja vastassa oli talvikelien lisäksi hurjan mukava Pellonpään porukka!

Jallikselle ja Wallulle oli siis sovittuna sokkotreffit ja hyvin pariskunnalla tuntuikin synkkaavan :) Ajattelin että voidaan olla vielä vähän aikasessa liikenteessä, mutta vielä mitä. Jallis tanssi kosiotanssin, ja Wallu oli myytyä miestä :D

Hymyhuulet suukon saavat, hymyhuulet huomataan...

Illalla pääsin tutustumaan myös navetan asukkaisiin :) Matkanteko, hyvä ruoka ja sauna varmistivat sen, ettei paljon tarvinnut illalla unta odotella...

Maanantaina käytiin navetan jälkeen ulkoilemassa kuuden koiran voimin. Hienosti tuli jengi toimeen, pidin Lunan hihnassa alku ja loppumatkan, muuten sai juosta pehmeässä lumessa. Jallis oli myös hihnassa, tai muuten lähellä, ettei tullut pojille liian suuria kiusauksia matkalla.

Tiistai aamuna käytiin vielä lenkkeilemässä hienossa kelissä. Pakkasta noin 15 ja ihana aurinkokin näyttäytyi taivaalla. Koko porukka taas tietysti mukana, tällä kertaa Luna oli kiinni vain alkumatkan, kun ei vaikuttanut eilisestä lenkistä kipeytyvän tms. Myös Jallis sai mennäviipottaa lähietäisyydellä, pojat juoksivat edellä omana porukkanaan :)

Lenkin päälle oli hyvä lähtä kotimatkalle. :) Tuhannesti kiitoksia kaikesta Pirjolle, Matille ja Marjolle! <3

Toivotaan että luontoäiti on armollinen ja antaa meille sopivasti pikku Walliksia! Nyt kun pääsin tutustumaan tulevaan isään, en malttais enää millään odottaa! :)

Tässä vielä linkki pentublogiin, jonne koitan päivitellä projektin etenemisestä kuulumisia :)

Ihana aamu!

Seuruetta lähdössä lenkille

Komea Wallu

Wallu vauhdissa

Kalle tuloo!

Kaikki kuus samassa kuvassa ;)

Kaunis rinsessa

Vanhentunut Helmi

Kavala kyttääjä vauhdissa taas...

Wallu lenkkeilee...

Mun työt käyttäytyy ~~taas~~ poikkeuksellisesti huonosti...

Ihanan talvista. Kalle ja Lennu kuvassa :)

Loput kuvat löytyy taas albumista. :)

Vuosi 2011 paketissa

2011-12-30T21:21:00.058+02:00

Viimeisiä viedään. Vosi 2011 on ollut melkoisen tapahtumarikas, niin hyvässä, kuin pahassakin. Meidän elämä on ollut täynnä mullistuksia ja uusia kokemuksia, onkohan tää sitä kolmenkympinkriisiä, vai mitälie?! :)

Tammikuu

Lunta ja pakkasta, kauniita talvimaisemia :)

Tomppa ja Ulvi. Viimeisiä kuvia pappahepasta...

Helmikuu

Helmi joutui extemporee leikkauspöydälle. Nisäkasvain ja kohtu poistettiin.

Hankijumppaa!

Maaliskuu

Hauskanpitoa kaveriden kanssa ja ulkoilua järvien jäillä. Mahtavia talvikelejä!

Maaliskuu toi myös karitsat ja kätilöntehtävät :)

Huhtikuu

Ravatessa roiskuu!

Peltomaisemat vaihtuivat järvimaisemiksi sulaamisvesien myötä. Joutsenet kiittää.

Suruista suurin: 4.4 saattelin rakkaan ruunani ikivihreille laitumille suolikierteen seurauksena :(

Treenikausi heilahtaa käyntiin todenteolla hiljaisen talven jälkeen :)

Toukokuu

Kesäkuu

Kesää parhaimmillaan!

Ammattikin siinä vaihtui matkan varrella ja aloin opiskella maatalouslomittajaksi oppisopimuksella.

Ensimmäinen näkemäni vastasyntynyt vasikka. Hänestä tuli Ihku :)

Heinäkuu

Heinäkuu toi mukanaan yhden unelman toteutumisen! Matkan Skotlantiin. Uskomattoman upea matka. Sinne on päästävä uudestaan!

Tänne jäi pala mun sydämmestä

Elokuu Syyskuu

Mahoton sienisyksy!

Lokakuu

Lokakuu toi tullessaan pakkasaamujen lisäksi Bobbyn kurssin. Hyvää kannatti odottaa!

Toimii :)

Marraskuu

Valoa pimeyteen

Treenikavereita. Kamalan tärkeää sakkia omistajineen :)

Episodi peura vs Sinikka jäi kovasti mieleen...

Joulukuu

Saatiin ensilumi 6.12. Tosin sitä kesti vain muutaman päivän.

Luna joutui selkäleikkaukseen, josta toivutaan nyt kovaa vauhtia.

Siinä menneen vuoden koostetta. Monenlaista on mahtunut vuoteen. Tässä kohtaa voidaankin jo kurkistaa hiukan tulevaisuuteen, joka sekin on suunnitelmia tulvillaan ;)

Vassokuu:

Kiitos kaikille ystäville, tuttaville ja treenikavereille kuluneesta vuodesta! Avoimin mielin kohti vuotta 2012!

Pumppasen kontrolli

2011-12-29T21:13:00.003+02:00

Tiistaina käytiin Talvion luona kontrollikäynnillä ja kotiin päästiin hyvillä mielin :) Lunan refleksit toimi hienosti takajaloissa, eikä selkä arkonut painelua. Myös seisoo paremmassa asennossa. Ihan mahtavaa!

Nyt aletaan lisäämään liikuntaa ja toivotaan että kuukauden päästä ollaan jälleen täysillä elämässä kiinni :)

Hyvää Joulua!

2011-12-23T10:35:00.001+02:00

Kuva suurenee klikkaamalla...

Toipilaan touhuja :)

2011-12-18T23:08:00.005+02:00

Lunan toipuminen sujuu hienosti! Torstaina on kontrollikäynti tohtorin luona, toivotaan että siellä ollaan samaa mieltä :)

Luna on saanut käppäillä hihnassa pienenpieniä nuuskuttelu"lenkkejä". Ihan lyhyen hetken vain, mutta jäniksen ja peurojen jälkiä on seurattu niin että nokka tuhisee :)

Leikit on rajoitettu lähinnä lelujen pureskeluun. Riehuminen yksin ja Jalliksen kanssa on toistaiseksi kielletty.

Hajut on nousseet arvoon arvaamattomaan. Tässä on ihan selkeesti menossa myyräbisnes. Tekemistä aina löytyy, sanoo Pumppanen.

Ja tokihan pitää tehdä töitäkin. Niitä Tärkeitä Tehtäviä. Niitä mistä kehutaan, ja saa flaxilla pöydästä palan näkkäriä. Karkkipaperin nostaminen, tai sukan hakeminen kylppäristä on varma valinta :D

Näin siis meillä toivutaan :) Luna on tosi iloinen, energinen ja olis täysin valmis vauhtiin ja vaarallisiin tilanteisiin. Omasta mielestään siis. Kroppaansa käyttää nyt jo paremmin, voi olla tosin myös kipulääkkeiden ansiota. Toivotaan parasta! :)

Terveisiä sairastuvalta!

2011-12-08T13:47:00.010+02:00

Tuulee vastaan niin kovin, että ei meinaa eteenpäin päästä nyt ollenkaan. Tytöt sairastaa. Ensin Helmi ja sitten Luna. Toivon todella, että vanha sanonta "ei kahta ilman kolmatta", ei pitäisi tällä kertaa paikkaansa.

Aloitetaanpa Helmillä, joka on jo toipunut ja palautunut omaksi itsekseen. Helmillä oli ärhäkkä paksusuolen tulehdus, joka ripulin sijaan aiheutti sen, että ulostaminen tuli kivun takia mahdottomaksi ja suoleen alkoi pakkautua tavaraa. Tilanne johti siihen, että Helmi joutui röntgeniin ja suolihuuhteluun 24.11, sekä sai 10 päivän antibioottikuurin ja kipulääkkeet. Hoito puri hyvin ja toista viikkoa kestänyt piina saatiin päätökseen. Miten iloiseksi ihiminen voikaan tulla kakkaavan koiran näkemisestä?!

Tässä Helmi potilas pökkelissä Someron AB klinikalla. Oli muuten erittäin positiivinen kokemus :)

Sitten Lunaan. Sen kanssa käydäänkin läpi vakavampia asioita :/ Kerroinkin aiemmin jo plokissa sen hännän halvaustyyppisistä oireista. Niitä sillä oli siellä lokakuun vaiheilla ja ensiavuksi koitettiin kortisonikuuria. Kuuri toimi hyvin ja häntä alkoi toimia normaalisti. Nyt kun kuurin loppumisesta on kulunut aikaa, alkoi Lunan lihakset mennä jumiin ja liikkuminen tietyissä tilanteissa muuttui jäykäksi. Esimerkiksi joskus autoon mennessä huomasin ettei hyppää normaalisti. Sen lisäksi Luna alkoi kotona viihtyä enemmän ja enemmän tuolin alla "turvapaikassaan".

Päätin sitten varata ajan tutkimuksiin, että saadaan syy moisille harmeille ja koira taas kuntoon. Mietin tovin kenelle veisin, kun vaiva ei kuitenkaan ollut ihan tyypillinen, ja päädyin Timo Talvioon jonka erikoisalaa on koirien selkävaivat ja neurologiset ongelmat.

Eilen aamulla sitten suunnattiin Helsinkiin. Luna tutkittiin ensin päälisin puolin ja heti oli havaittavissa jäykkyys takaosassa. Siitä sitten röntgeniin, jossa kuvattiin koko ranka ja lantion alua vielä erikseen sammakkoasennossa. Lantion seudulla on ahdasta, mutta muuten luusto näytti hyvältä. Erikseen vielä kuvattiin takapolvet, kun kerroin pentuajan ristiside "haaverista". Röntgenin jälkeen tehtiin EMG tutkimus, jonka tulokset olivatkin sitten kovin tylyä nähtävää. Lunan selkäydinkanava oli niin ahdas, että hermoilla oli aikalailla tiet tukkeessa. :(

Sain kaksi erittäin huonoa vaihtoehtoa tulevaisuudelle: a) kallis leikkaus, jossa avarretaan selkäydinkanavaa tai b) pian halvaantuva koira. Vähän aikaa olisi kuulemma vielä pystynyt pitämään oireita kurissa lääkityksen avulla, mutta halvaantuminen olisi ollut edessä kuitenkin. Koska en ole valmis luovuttamaan näin nuoren koiran kanssa, ja koska nämä ovat minulle enemmän kuin "vain koiria", päätin että Luna jää samalla reissulla leikattavaksi. Ennuste on kuitenkin oikein valoisa ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, edessä on terveen koiran arki ilman rajoituksia.

Leikkaushaava on minimaalisen pieni, ja on loistavassa kohdassa takapuolen päällä. Ei siis tarvitse käyttää edes mitään kauluria, sillä koira ei ylety tuota kohtaa nuolemaan tai raapimaan. Luna ei ole kipeä, vaikkakin käynnissä huomaakin että jotain on tehty. Nyt kaksi viikkoa hihnassa käyntiä, toipumisajan ennuste oli noin 6 viikkoa. Toivotaan että kaikki menee hyvin!

Tässä diagnoosi: Ristiselässä selkäydinkanavan ahtauma, johon liittyy iskiasoireet, sekä hännän halvausoireet. Kitalaessa pistohaava vasemmalla puolella lähellä leukaniveltä. Oikeassa polvessa vanha takaristisiteen repeytymismurtuma.

Toimenpiteet: Kliininen tutkimus, EMG-tutkimus, röntgenkuvaus, leikkaus, jossa selkäydinkanava avarrettu. Kitalakihaava puhdistettu, lääkitys alkoitettu injektioin.

Että näin. Synkissä tunnelmissa, mutta optimistisena katsotaan tulevaisuuteen.

Kyllä meille mukaviakin asioita on sattunut tässä välillä, mutta en nyt jaksa turinoida enempää. Alla kuitenkin muutama kuva viikonlopun vieraista :) Lunan pikkusisko Flow koki lottovoiton päästessään Katin koiraksi ja elelee nyt siis Pinto-tädin kanssa samassa taloudessa. Oli kiva tutustua pikkusiskoon!

Täältä tullaaaaan!

Jononmuodostuksen ABC. Pikakurssi käyttäjälle :)

Sunnuntaina ulkoiltiin 10 bc:n voimin lentokentän maastossa.

Saatiin ensilumikin valostuttamaan maisemaa 6.12. :)

Osapuoli 2 Valkohäntäpeura

2011-11-21T13:08:00.017+02:00

Olenkohan muistanut blogissa edes mainita, että vaihdoin auton mukavampaan koirankuljetuskiesiin tuossa reilu kuukausi takaperin? No eniveis, Nissanin tuli aika lähteä muille maille ja sen tilalle tuli Sinikka. Sinikka on Peugeot Partner, ja nimensä hän ansaitsi jo ensikohtaamisella Tuusulassa. Mulla ei ollut muuta väliä värillä, mutta keltaista tai sinistä autoa mulle ei tule ;) Vaan kuinkas sitten kävikään... Väristään huolimatta kärry osottautui oikein oivaksi peliksi, mukavan halpaa (jos niin voi näillä polttoainehinnoilla mistään sanoa!) ajoa, ja koirille sekä tavaroille tilaa varsin kiitettävästi. Kauan en siis saanut tästä nauttia, vaan:

11.11.11 ei totisesti ollut meille onnenpäivä! Olin ajamassa aamulla töihin Lohjalle, kun Herra-Peura päätti haluta Sinikan kyytiin. Pilkkosen pimeästä metsästä, suoraan hanttarin ovea päin silmät auton valoissa kiiluen. Peura "kimposi" suoraan takaisin metsään ja minä ajoin lähimmälle bussipysäkille kiroillen tarkistamaan vauriot. Ovi ja lokari mutkalla, valoumpio palasina ja konepellissä pieni kolhu sarvesta. Karvoja oven listan välissä ja lampun reunan alla. Eikä jälkeäkään Herra-Peurasta enää, sen kävivät tarkastamassa metsästysseuran miehet koiran kanssa. Ilmeisesti peura selvisi mustelmilla, kun verta ei ainakaan tullut. Tai sitten se paineli syvälle metsään kuolemaan sisäisiin verenvuotoihin, sitä emme koskaan saa tietää. Sitten hakemaan äidiltä auto lainaan ja Lohjalle. Sieltä sitten taas kotiin ja hakemaan oma auto ja Saloon poliisiasemalle sekä autokorjaamolle kartoittamaan vahingot tarkemmin. Onneksi auto säilyi kuitenkin ajokunnossa ja tänään sainkin sen sitten laitettavaksi. Sinikka meni siis plastiikkakirurgille kasvojenkohotukseen. Jos korjaus- ja maalaustyöt menee suunnitelmien mukaan, saan auton takaisin keskiviikkona-torstaina. Toivotaan parasta.

Viime viikon olinkin sitten taas töissä Karjaalla hoitelemassa näitä ihania pikkutyttöjä ja muita navetan asukkeja:

Koska matkaa on tunnin verran suuntaansa, koitin järjestää jokaiselle päivälle jotain aktiviteettia aamu-ja iltanavettojen välille, ettei tarvinnut kotiin saakka ajella. Maanantaina ja keskiviikkona ulkoiltiin Leenan kanssa Pohjankurussa. Kiitos jälleen kerran päivähoitopaikasta :)

Luna ja Saana, serkukset

Tiistaina ajelin Tammisaareen koska keli oli mitä hienoin! Teki niin kovasti mieli meren rannalle. Aikani ajeltuani löysinkin oikein kivan ulkoilupaikan ja tytöt saivat mennätuulettaa ronskin tunnin. Kovin kauas ei uskallettu lähteä, kun en tiennyt mitä ranta tuo tullessaan, kenties oltaisiin päädytty jonkun mökille vierailemaan. Hiukan piti koiria rajoittaa, koska näiden mielestä olisi vielä ollut vallan hyvät uimakelit :)

Kuvia albumissa

Kivaaaaa!

Maailman kauneimmat ja fiksuimmat koirat ;)

Helmi liitelee laiturilla

Missä kivi, siellä Jallis. Aina.

Ihana Pumppis. Kerrankin jotain muuta kuin väijykuva :)

Torstaina sitten ajelin Lohjalle katsomaan Mian maratoonarilampaiden vointia ja samalla toki myös treenaamaan. Sieltä sitten hetken mielijohteesta ja äidin vinkistä hurautin Liessaareen ulkoilemaan, kun aikaakin oli jäljellä yllinkyllin. Saari oli oikein kaunis paikka ja kesällä varmasti tosi upea! Toki moisella alueella liikkuu muitakin ihmisiä ja koirien vapautta oli rajoitettava harmittavasti. Jallis sai olla kuitenkin vapaana oikeastaan koko ajan, koska se on niin käsittämättömän fiksu, kuka lie opettnut sille noin hyvät käytöstavat.

...mitä tähän lisäämään...

Lauantaina ja sunnuntaina meillä olikin täällä hoitokoira Martta. Jalliksella ja Martalla oli tosi hauskaa yhdessä :) Käytiin kunnon lenkki Hyyppärän rinteissä ja notkoissa, muuten vietettiin ihan kotipäivää.

Sunnuntaina lastattiin Sinikkaan 6 koiraa ja kaksi muijaa ja hurautettiin Lohjalle treenaamaan maratoonareiden kanssa. Vietettiin oikein mukava ja leppoisa päivä hienossa pakkaskelissä ja mukavassa seurassa. Koirat tuli treenattua ja sen lisäksi seurusteltiin ja kahviteltiin. Olipa kivaa! Kiitos Mia, Päivi ja Anne-Maria! :) Kuvia löytyy täältä.

Meidän hienot paimenkoirat: Luna, Jallis, Karl, Kim, Sun, Peak, Spice, Piski ja Iita

Treenattiin hiukan erilaista "häkitystä" :)

Lunsku ja kenialaiset. Luna on kovin onnellinen keveistä lammaksista

Kenialaiset maratoonarit :)

Marraskuu, ei se niin paha oo... :)

2011-11-09T21:39:00.012+02:00

Marraskuuta mennään jo kovaa vauhtia. Pimeys painaa päälle ja talvi kolkuttaa oven takana, mutta toistaiseksi kelit ovat jatkuneet mukavina. Työpäivinä viritellään pantoihin valot ja itselle otsalamppu ja taas mennään. Eiköhän tähän pimeyteen totu.

Iso-Valkeen syksyä käytiin katsomassa Satun ja Alin kanssa lauantaina. Makkaraa paistettiin tottakai ja kahvi maistui laavulla taas erityisen hyvältä. Joka kerta tuolla on yhtä kiva käydä!

Komea Ali, Jalliksen oma bodyguard

Paimennuskelit jatkuu edelleen. Ihan huippua. Treenaaminen on nyt niin pirun kivaa, kun on selkeä ajatus mitä on tekemässä koiran kanssa! Kun tietää mitä osaa haluaa työstää ja tietää miten sen tekee, treenit menee eteenpäin ja koira kehittyy koko ajan. Kun vielä tähän lisätään mukavat treenikaverit, niin resepti on valmis :)

Tänään kävin yksin treenaamssa pässipoikien kanssa. Otin Lunan hakemaan lampaita ja samalla palauttelin sitäkin likkaa hiukan ruotuun. Käskyjen noudattamiseen täsmällisyyttä, maahanmenoa, ajoa josta ei liuta flänkille jne. Lunakin tuntui hyvältä! Luulen että ensi kesänä hiukan voitais käydä kokeilemassa kisapellolla senkin kanssa. Kyllä paimennus on kivaa!

Luna ja pässipojat

Jallis on treenannut edelleen flänkkejä vauhdista. Hyvin se ottaa käskyt ja ajaminen alkaa olla mukavan lipuvaa kun ei tarvitse käskeä koiraa turhaa maahan. Nyt tarvitsee taas jatkaa pidempiä kuljetuksia ilman käskytystä, koska Jallis alkaa odotella käskyjä liikaa. Haluan että se kuljettaa lampaita itsenäisesti ilman jatkuvaa ohjeistusta. Lisäksi ollaan puuhattu hiukan jakoja ja look backia, sunmuuta hauskaa :)

Ihanainen silakka puuhastelee :)

Aurinko paistoi tänään oikeastaan koko päivän ja pakko oli lähteä kameraa ulkoiluttamaan. Tässäpä näitä kuvatuksia:

Bobbyn kurssi ja muut kuulumiset

2011-10-29T20:39:00.014+03:00

Olisikohan aika vihdoinkin päivittää kurssikuulumiset?! Tosiaan, lokakuun puolivälin paikkeilla saimme jälleen Jalliksen kanssa kunnian osallistua huippukouluttaja Bobby Dalzielin kurssille. Hyvää kannattaa odottaa ja harmittamaan jäikin ainoastaan se, että yritin ajatella JÄRJELLÄ ja osallistuin vain kolmena päivänä. Olis pitänyt kuunnella sitä tunnetta vaan ;)

Mutta asiaan siis. Heinäkuussa Skotlannissa Jalliksen ogelmana oli se, ettei se halunnut tehdä muuta kuin flänkkäillä tai jököttää paikoillaan. Saimme siis hyvät neuvot ja kotiläksyt kuinka saada likka jälleen ajamaan hyvin. Ja sen se todella oppikin hienosti :) Sillä seuraamuksella, että luontaisesti flänkkäävän koiran flänkit katosivat tuhkana tuuleen ja Jalliksen pään sisälle muodostui ajokupla :D Jallis ajaa, ajaa ja ajaa, annoitpa minkä käskyn tahansa. Aina oli pakko käskeä koira ensin maahan, saadakseni sen flänkille. Samoin se sotki suuntakäskyjä, koska ei keskittynyt, vaikka ympyrällä varmasti osasi suunnat. Näiden asioiden kimppuun siis!

Bobby kokeili paria eri tapaa puhkoa kuplaa, ja kas kummaa, kun Jallis alkoikin reagoida hienosti :) Viimeisenä päivänä mentiinkin jo tosi pitkiä kuljetuksia ilman, että koiraa piti käskeä laisinkaan maahan tai pysäytellä muutenkaan! Nyt on taas kiva jatkaa treenejä, kun on saatu ohjeita eteenpäin! Ja mikä parasta, tällä kurssilla ei tarvinnut tapella maahanmenojen kanssa ;) Eli jotain ollaan opittu. Olisipa tuollainen kouluttaja lähempänä...

Muutenkin kurssipäivät oli todella mukavia! Meillä oli hyvä jengi koolla ja ilmapiiri oli rento. Toisten treenejä oli kiva seurata ja Bobbyn tarinoita kuunnellessa aika hurahti kuin siivillä! Ihmeesti tällainen kielitaidoton ihiminenkin alkaa pärjätä pikkuhiljaa kun sanasto tulee tutuksi, eikä tarvitse enää jännittää kun tietään jo kouluttajan tavat :)

Tässä joitain kuvia kurssilaisista, loput kuvat on albumissa kutsuttujen käyttäjien nähtävissä. Jos joku haluaa niitä enemmän katsella, niin laittakaa vaikka s-postia meikäläiselle niin heitän linkillä. tanja.vahtera@gmail.com

Wales

Päivi ja avustajakoira Rita

Rio

Karl

Leija

Spice

Mitähän muuta meille..?

Pumppasen häntä. Hännän kanssa on ollut huolia ja murheita. Muutama viikko on mennyt ihmetellessä hännän ajoittaisia "halvaus" oireita. Etenkin rankemman liikunnan myötä häntä meni veteläksi ja alkoi roikkua kuin hevosen häntä. Muita oireita ei ole ollut, eikä koira ole vaikuttanut kipeältä missään vaiheessa. Ainoastaan sellaisen ongelman tämä aiheutti, että tasapaino oli huonompi hännän ollessa pois pelistä. Eläinlääkäri tutki Lunan läpi pariinkin otteeseen, muttei mitään kipuiluja löytynyt. Nyt on kokeilussa pitkä kortisonikuuri "cauda equina" tyyppisiin oireisiin. Tällä hetkellä häntä on oikein hyvä, ja lenkilläkin sitä kannetaan jälleen ylpeästi rullalla, niinkuin kunnon bc:n kuuluukin ;) Toivotaan että tämä murhe olisi ohimenevää laatua! Jos tarve vaatii, vien Lunan tarkempiin tutkimuksiin, mutta nyt näyttää siis ihan hyvältä.

Meillä oli muutaman päivän ajan hoidossa Mikolan Nalle-koira. Hyvin sopeutui jätkä jälleen laumaelämään ja hienosti mun jengi otti hoitolaisen mukaan kuvioihin. Kyllä se neljäs koira menis ihan mukavasti joukon jatkona ;)

Syksyn valoa, aurinko lämmittää vielä...

Helmi on panostanut edelleen korppijahtiin ja Pumppasen väijytykseen. Virtaa on kuin pienessä kylässä. Käytiinpä eilen tekemässä vähän tokojuttujakin pitkästä aikaa. Vauhtia ja fiilistä on yllinkyllin, hauska Hellitäti!

Pohdintoja....

2011-10-16T21:25:00.002+03:00

Voisin kirjoittaa tänne paimennusharrastuksen ympärillä pyörivästä piirileikistä. "Piiri pieni pyörii, lampaat siinä hyörii ja puh pah pelistä pois..."

Tai voisin kirjoittaa tänne siitä, miten huonosti paimennuskisat voikaan mennä. Siitä kuinka koira lähtee tolpalta lähetettäessä lentoon, kuuntelematta mitään, tai ottamatta vastaan ensimmäistäkään käskyä. Siitä kuinka kutsun koirani pois radalta ennen kun se ehtii liikauttamaan ensimmäistäkään lammasta.

Sitä en kuitenkaan tee, vaan tämän kaiken jälkeen, haluan kertoa kaikille, miten iloinen olen tuosta pienestä Pelle Pelottomastani, joka saa hetkessä esiin kokonaisen tunneskaalan. Tuo pieni keksijä ei anna mulle mitään ilmaiseksi, vaikka niin monet tuntuvat luulevankin. Koska minähän sain koiran, jolla on kaikki palaset luonnostaan. Jep jep. Mutta juuri tuon tytön takia ajauduin syvemmälle ja syvemmälle paimennusmaailmaan, eikä paluuta näy. Nyt haluan vain oppia lisää!

Epäonnistuneet suoritukset eivät tarkoita pettymyksiä, vaan uusia haasteita.

Meillä on parhaillaan menossa maailman parhaan kouluttajan Bobby Dalzielin kurssi. Olen kovin kovin iloinen, että saan olla mukana taas. Meidän kurssilla tunnelma on ollut katossa ja toistenkin onnistumisista on ollut helppoa olla iloinen :) Huominen vielä, eläköön hyvä yhteishenki!

Tarkemmin kurssin annista myöhemmin :)

Kuvapäivitys...

2011-09-28T22:06:00.030+03:00

Bloggaaja ei saa mitään turinoita nykyään aikaiseksi... Eipä meillä mitään kummempaa uutisoitavaa olekkaan, kaikki hyvin siis :)

Alla kuvakooste viimeiseltä kuukaudelta:

Ulkoilua Iso-Jouhtenalla kera Alin

Musta-Kolosin

Pumppasen paimennusilmettä :)

Isolla joukolla Salakkajärven maastoissa :) Win, Aino, Spice, Peak, Sun, Helmi, Jallis ja Luna

Matti 12 v nauttii elämästä!

Suppiloita siellä ja suppiloita täällä!

Lunan äiti Medi. Leenan jengin kanssa ollaan käyty seitikkejä keräämässä pariin otteeseen.

Mahtavaa maalaismaisemaa ja kauniita tyttöjä Rekijoella

Jokinotkossa irrottelemassa...

...ja väijymässä!

Helmi koohottaa :)

Tyylikäs ja pätevä pikku paimen

Helmi kaunotar

Ja taas mennään!

Pois alta risut ja männynkävyt!

Mutkat suoriks!

Hävyttömän kaunis ♥

Ihanat Eyespy pennut Liisa ja Esko :) Kuva otettu Orimattilassa paimennuksen SM-kisoissa. Nuorena se on vitsa väännettävä...

Paljon kuvia SM-kisoista löytyy albumista. Klik!

Paimennusta, paimennusta ja paimennusta! Ai niin ja sienestystä ;)

2011-09-06T19:26:00.009+03:00

Aamutunnelmia töistä puhelimella ikuistettuna...

Leena ja laumansa piipahti täällä meilläpäin ulkoilemassa ja keräilemässä "värjäyssieniä" lankojen värjäystä varten. Mukava lenkki tehtiinkin ja pian koitetaan ottaa uusiks :)

Viime viikon torstaina hurautin Lohjan työmaalta Vantaan Vestraan treenaamaan Jalliksen kanssa Joskin lampailla. Saatiin taas uusia kokemuksia erilaisista lampaista :) Joskin suomenlampaat olivat hyvinkin liukkaita liikkeistään, ja sekös sopi meille paremmin kuin hyvin. Jalliksella oli hyvä meininki ja viime aikoina työstettyä vauhtia kintuissa. Tulipa hyvä fiilis! Jarruthan tuolle tarvii tehdä myös, mutta nyt juhlin saippuoidusta koirastani.

Luna hakemassa jengiä häkitystä varten :) Rasismia havaittavissa. kuva Joski Rissanen

Sitten Jalliksen kuvia, hirmuisesti kiitoksia treeneistä ja kuvista Joskille!

Lauantaina käytiin treenaamassa tosi ison lauman kanssa. Jallis oli hetken vähän pihalla, mutta sitten sai ajatuksesta hyvin kiinni. Päivin avustuksella sitten treenattiin jakoja, jakamalla porukkaa aina vaan pienempiin ja pienempiin osiin. Jallis oli melkoisen pätevä!

Kuvia Iso-Jouhtenalta...

2011-08-26T08:07:00.013+03:00

Lentokentän lähellä olevalla Iso-Jouhtena lammella piipahdettiin keskiviikkona lenkin yhteydessä. Se on tosi kaunis pieni suolampi. Tässä jokunen mun lempparikuva, ja loput löytyy tietysti albumista.

Nyt alkoi himottamaan ajatus seuraavasta "lampilenkistä", koska tälläkin kantilla tuntuu olevan lampia toisensa perään! Kylläpäs retkeilyjalkaa vipattaa :D

Karpaloita, tosin raakoja vielä.

Luna loikkaa mättäältä toiselle

Ihanat naiset rannalla :)

Elämä on laiffii, sanoo Jallis!

Kerro kerro kuvastin...

Kaunis paikka ja kaunis koira ♥

♥ Helmi ♥

Luna kaksinkertaisen kauniina :)

Ihant värit tässä. Ja jännittynyt tilanne...

Eihän tästä maisemasta voi olla pitämättä?

Elokuu jo pitkällä!

2011-08-22T21:46:00.022+03:00

Pahimpien/parhaimpien helteiden hellitettyä otteensa, on allekirjoittanut siirtynyt koneen ääreltä luontoon. (Okei, okei. Olen vaan ollut laiska blogin päivityksessä...) En edes yritä muistella mitä sattumia on menneeseen kuukauteen osunut, joten hoidellaan kuulumiset taas kuvin.

Heinäkuun loppupuolella polskittiin Joskin jengin kanssa Iso-Valkeella:

Leenan luona käytiin ulkoistumassa myös. Ihana retki järveltä toiselle! Kyllä oli mukavaa, kun ei ollut kiirettä minnekkään :) Tässä meidän reitti.

Sisarukset Lucas ja Luna.

Kalasääsket esittivät meille hienon lentonäytöksen! Poikaset tekivät lentoharjoituksia järven yllä.

Elokuun tullen metsät ovat vetäneet puoleensa magneetin lailla. Ollaaan kuljeskeltu sellaisia kymmenen kilsan lenkkejä harva se päivä. Koirat tietysti paljon pidempiä vielä. Metsä on täynnä aarteita nyt, ja olenkin kantanut sieltä kanttarelleja kotiin pussikaupalla. Itsehän en sieniä syö, mutta aina ne on tutuille kelvanneet :)

Käytiin toinenkin reissu Leenan luona tässä välillä. Leena otti mut "päivähoitoon" navettojen välillä, kun olin niillä kulmilla töissä :) Ihanaa kun ei tarvinnut ajella niin paljon. Kiitos ihan mielettömästi!

Käytiin likkojen kanssa paimentamassakin Leenan lampailla. Olipa kiva koittaa täysin erityyppisiä lampaita pitkästä aikaa. Tytöt toimivat ihan fiksusti :)

Paimennuksen päälle tietysti lenkille. Mukana siis Leenan ja mun lauman lisäksi Minnan pojat Popper ja Ice. Joku mielenhäiriö pitänee olla, kun saa kauheet vibat ihan vaan ison bortsulauman katselusta ;) on ne hienoja eläimiä!

Laajensin lenkkimaastojani myös ihan uusille taipaleille. Kiikalassa on paljon hienoa maastoa, ja suurin osa ihan vierasta mulle edelleen. Niinpä kun sain tarpeeksi reipasta seuraa, lähdimme samoilemaan Salakkajärven suunnille. Sieltä kulmilta löytyi paljon hienoja metsälampia, ja myöhemmin tajusimme olleemme ihan lähellä Iso-Valkeeta :) Olisipa kiva lähteä oikein kunnon metsäretkelle lammelta-lammelle periaatteella! Kuka lähtee mukaan?! Koko päivä siinä menee, mutta eväät mukaan ja baanalle! Tässä meidän reitti. Kiitos seurasta Marika ja Tiina!

Jallis ja Rino tutustuu.

Kaunista luontoa ja kauniita koiria...

Viime viikonloppuna saimme kauan odotetut vieraat, kun Eeva tuli käymään Ässän ja Rion kanssa. Viikonvaihde sisälsi tietysti ulkoilua metsässä ja pellolla, uintia ja eväitä, sekä paimennusta ja seurustelua tottakai :) Olipa hauska viikonvaihde! Kiitos Eeva ja Päivi :)

Koko joukkue hauskanpidossa

Ihana Rio n.7kk

Pumppasen pikkuveikka Ässä :)

Pojat vesileikeissä

Että näin meillä menee :) Samaan malliin mennä viiletetään. Paimennustreenit jatkuu ja ehkä se tokokin vois astua pikkuhiljaa kuvioihin ainakin Helmin kanssa.

Kuvia löytyy runsain määrin Picasasta. Tervemenoa katselemaan!

Seikkailu Skotlannissa

2011-07-25T15:26:00.032+03:00

Siitä taitaa olla jo vuosi, tai ylikin, kun ajatus Skotlantiin lähdöstä heitettiin ilmoille. Jossain vaiheessa ajatuksesta alkoi tulla ihan tosiasia, ja armoton matkakassan kartutus alkoi. Ja niin unelmista tuli totta 14.7 :)

Lähtövalmistelut alkoivat jo puoli vuotta sitten, kun Päivi varasi meille lentoliput ja vuokra-auton. Koirien lentopaikkoja saatiinkin sitten jännittää viime metreille saakka, sillä paikat on varattavissa vasta 20vrk ennen lentoa. Onni oli kuitenkin myötä, ja paikat samaan koneeseen aukeni.

Koska Englantiin saa viedä koiria vain rahtina Lontooseen, retkemme alkoi jo keskiviikko iltana. Koirien pitää olla cargon terminaalissa jo 4 tuntia ennen lentoa. Meidän oma lentomme lähti aamulla klo 8, ja cargon ovet avautuivat vasta klo 6, joten meidän oli mentävä sinne jo edellisenä iltana. Koirien lentoboxit turvatarkastettiin, ja todettiin koirille sopiviksi. Passeista otettiin iso kasa kopioita jotka faxattiin Englantiin. Kaikki hyvin ja sitten vaan nukkumaan huomisen päivän seikkailuja jännityksellä odottaen.

Vaan kuinkas sitten kävikään? Yöllä kahden aikaan mun puhelin pärähti. Ystävällinen nainen cargosta soitteli ja pahoitteli että Englannista oli tullut tieto, että Jalliksen rabies vasta-ainetestin merkinnästä puuttuu leima! Merkintä muuten siis paikallaan, mutta ell:n leima uupuu. Siitä sitten vauhdilla hakemaan Jalliksen passia ja kohti Viikkiä ja EKK:n eläinlääkäriltä uutta merkintää hakemaan. Aamulla sitten takaisin klo 5.30. Jostain kumman syystä (ONNEKSI!) mulla oli Jalliksen rekkarin välissä vasta-ainetestin tuloslappu, joten sen puoleen ei ollut murheita. Saimme vallan ystävällistä palvelua korkeakoululla. Jalliksen siru tarkistettiin ja merkintä passiin saatiin ilman propleemia. Sitten taas koittamaan hiukan nukkumista.

Aamulla jälleen asioimaan cargoon. Tiskillä oli uusi (ystävällinen) työntekijä, joka selaili passin merkinnät. Nyt vasta-ainetestin merkinnät oli ok, mutta, Rabiesrokotteen merkinnässä on vain ell:n nimmari ja numero, leima puuttuu! Ja Englanti vaatii leiman IHAN JOKA PAIKKAAN. Ei hitto. Ei voi olla totta. Tässä vaiheessa Päivi alkoi tarkistaa Iitan passia, ja siinä sama juttu. Rokotteen merkinnässä ei ole leimaa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että meidän lentomme lähtisi ihan juuri, ja koirilla ei ole lupaa lentää Englantiin!!!

Siinä sitä oltiin vitsit vähissä. Päivi herätti Laamasen Mian, joka lähti Lohjalta Helsinki-Vantaalle ja lupasi ottaa homman hoitaakseen. Eli koittaa saada tarvittavat merkinnät passeihin ja saatella koirat seuraavaan koneeseen, tai toimittaa ne takaisin kotiin. Voitte kuvitella, että mielialat eivät olleet kovin korkealla kun jätimme tytöt sinne boxeihinsa ja itse suuntasimme koneeseen :/

Sinne kuitenkin nousimme taivaalle. Nyt me ei voitu asiaan vaikuttaa enää mitenkään. Vasta Lontoossa kuulisimme mikä tilanne on.

Heti laskeuduttuamme Heathrowlle, Päivi soitti Mialle joka oli pistänyt rattaat pyörimään! :) Englannista oli tullut tieto, että passeissa olisi oltava juuri sen rokottaneen ell:n leima. Eli kukaan muu ei kelpaa, ja kuinka ollakkaan, meidän rokottanut ell oli kesälomalla! (Onneksi sentään molemmilla koirilla sama lääkäri) Mia oli tehnyt valtaisan työn, ja jäljittänyt lomailevan lääkärin, joka oli suunnannut lähimpään postitoimistoon faxaamaan tietoja! Saimme siis tiedon, että nyt odotellaan seuraavaa konetta ja koirien pitäisi päästä kyytiin.

Kuinka voisin sua tarpeeksi kiittää Mia?!

Siellä me sitten notkuttiin ja odoteltiin kuusi ylimääräistä tuntia! Haettiin vuokra-auto ja Päivi joutui ajelemaan sen kanssa Lontoon hullussa liikenteessä, väärällä puolella tietä...

Kun lento saapui, meidän piti saada paikallisesta cargosta jonkinnäköinen rahtikirja (?) ja maksaa siitä paperista n.100 puntaa per nuppi. Sen paperin kanssa sitten suuntasimme Animal Reception Centreen hakemaan koiria. Siellä odotettiin vielä pari tuntia, että kirjoittivat tytöille certifikaatit ja luvan päästä maahan. Se vielä olis puuttunut, että olisivat joutuneet jäämään karanteeniin... Sieltä ne kuitenkin tuli, meidän iloiset tytöt :) Sitähän emme tiedä miten koirat koneessa olivat olleet, mutta lennon jälkeen kaikki vaikutti olevan hienosti!

Matka Lontoosta Skotlannin nummille voi siis vihdoin alkaa. Lontoon liikenne oli aivan järkyttävä kaikkine liikenneympyröineen ja pahimmillaan kuusikaistaisine motareineen! Osuimme paikalle ilmeisesti vielä johonkin ruuhka-aikaan. Torvet soi, ja jokaisella tuntui olevan tulipalokiire. Ei tietoakaan ystävällisistä englantilaisista...

Matkaa oli edessä sellaiset 600-700km ja suuntana Ettrick Valley. Päivi ajoi autoa kieli keskellä suuta ja minä yritin seurailla navigaattorista seuraavaa käännöstä ja kaistanvalintaa valmiiksi. Pakko oli pysähdellä nukkumaan ja kahville pitkin matkaa. Sen verran rankka yö ja päivä oli takana.

Aamusta maisemat alkoi muuttua moottoritieviidakosta ihaniksi kumpuileviksi pikkuteiksi. Käsittämättömän kaunista! Ja ainakin meikäläinen oli heti ihan valmis unohtamaan edellisen päivän stressin :)

Eläimiä oli ihan kaikkialla! Lampaita, lihakarjaa, hevosia... ja sanoinko jo lampaita? Niitä oli ihan uskomattomat määrät niityillä, vuorten rinteillä, teillä, kaikkialla... Kiviaitoja, aidattuja pihoja ja karjasiltoja. Tämä reissaaja oli myyty.

Perille Bobbyn ja Shielan luokse saavuimme perjantaina aamulla kahdeksan maissa. Käytettiin koirat hiukan jaloittelemassa ja vietiin ne sitten kennelliin häkkeihinsä. Itse oli pakko painua hetkeksi nukkumaan. Puoliltapäivin suunnattiin pellolle ensimmäisiin treeneihin Bobbyn johdolla.

Jalliksella on ollut viime aikoina ongelmia vauhdin kanssa. Ensin sitä oli liikaa, niin paljon, että tuntui että mopo alkaa väkisin keulia. Ja sitten yhtäkkiä sitä ei ole ollenkaan. Koira on totaalisen jumissa. Näitä sitten alettiin työstämään. Hetken Jallista tarkkailtuaan Bobby totesi, että olen pitänyt sitä liian perheenjäsenenä, eli ollut liian lepsu. Siitä syystä se ei kunnioita mua tarpeeksi vaan tekee mitä parhaakseen näkee. Noh, tämähän ei yllättänyt mua ollenkaan! :D Ja tuo himmailu kuulemma johtuu samasta syystä, kun ei kerran saa itse määrätä tahtia, ei tee sitten mitään. Sen lisäksi raskaat lampaat on vähän syöneet itseluottamusta siltä. Mutta niillä treenataan mitä saatavilla on, ja kaikkien lampaiden kanssa opetellaan tulemaan toimeen :)

Jallis laitettiin liinaan, ja sille vahvistettiin nopeaa maahanmenoa, ja hetsattiin se suhisemalla ajamaan vauhdilla lampaita. Kiertää eikä purra saanut kuitenkaan. Jumitteluun puututtiin heti. On se helppoa kun sen osaa!

Lauantain ja sunnuntain Bobby oli poissa. Jouduimme treenailemaan keskenämme. Mulla alkoi epätoivo iskeä, koska Jallis näytti siltä että on pakotettu kulkemaan lampaiden perässä typerällä pellolla. Sen lisäksi se liinan käyttö ei ole ollenkaan niin helppoa kuin miltä näyttää ;) Väärään aikaan väärässä paikassa, liina solmussa kaikissa mahdollisissa paikoissa jne. No mutta, sentään Jallis liikkuu.

Lauantaina päivällä lähdimme hiukan ajelulle. Tarkoituksena käydä shoppailemassa Sellkirk kaupungissa. Keli oli sateinen, niin se olikin oikein sopivaa ajankulua.Kierreltiin jos jonkinlaisessa puodissa, mutta mukaan ei tarttunut oikeastaan muuta kuin uusi sadetakki ja sateenvarjo. Niille todella oli Skotlannissa käyttöä! Kaupunki oli kaunis ja kokoajan maisemassa näkyi vuoret ♥

Allekirjoittanut meni ihan sekaisin vuoristoilmasta, tai ainakin niistä hulppeista maisemista! Edes päällepuskeva flunssa ei saanut meikäläistä jäämään sisälle, vaan vuoret, nummet ja solat vetivät puoleensa magneetin lailla! Päivi uhrautui lähtemään joka päivä joillekin mun reissuilleni, sen lisäksi oli pakko lähteä Jalliksen kanssa kahdestaan tutkailemaan maisemia vähän väliä :)

Tässä kuvassa ollaan kiivetty ensimmäisen kerran huipulle. Vaikka keli oli märkä ja nousu melkoisen rankka, oli se kiipeäminen jokaisen askeleen arvoinen!

...pitipä toisten pysähtyä hetkeksi huilaamaankin matkalla :D

Luulen että Jallis oli ihan yhtä haltioissaan maisemista (lue:lampaista) kuin minäkin. Se syttyi kiviaitojen päällä kiipeilyyn, eikä sitä meinannut saada maata pitkin kulkemaan ollenkaan...

Iita ja Jallis bongailemassa.

Jos ne laski näkemiään lampaita, niin haluaisinpa tietää loppulukemat ;)

Taas me retkeillään. Jallis nautti tilasta ja vapaudesta niinkuin minäkin ♥ Millainen koira sellainen omistaja, vai miten se meni...

VAPAUS. Henkeäsalpaavat maisemat ♥

Otin varmaan satoja kuvia lampaista. Hauskan näköistä sakkia nuo Scottish blackfacet!

Pässi upeine sarvineen

Uuhi lapsineen

Ihana pikkuinen karitsa. Oikea Shaun the Sheep :)

Bobbyn uusi hieno koira. Uskomattoman voimakas ja taitava Jack. Ja vielä komeakin kuin mikä ♥ Saahan sitä haaveilla... ***Miltähän mahtais Jalliksen ja tuon pennut näyttää...***

Alla satunnaisia kuvia retkiltä:

Yhä ylös yrittää.

Käytännön vinkkinä kerrottakoon, että kannattaa käyttää valmiita "teitä" vuorille kiipeämiseen :D Oli nimittäin melkoinen ponnistus kavuta ylös saakka tuosta kohtaa. Määränpää ei ollutkaan vielä kuvassa siintävä "huippu"... ;)

Karitsat vauhdissa! Uskomattoman nopeita ja ketteriä lampaita!

Kiviaitaa ♥ ja sitähän riitti.

Kovin kaunista. Ja vielä kun mietti sitä työn määrää, kun jokainen kivi on käsin nostettu paikalleen!

Pakollinen poseeraus. Me molemmat ollaan ihan in love ♥

Treenattiin joka päivä kahteen kertaan. Bobbyn kanssa pellolla vierähti sellaiset kahdeksankin tuntia päivässä. Muutama paikallinenkin treenaaja tavattiin samalla. Koirat kehittyivät aimo harppauksen loman aikana. Jallikseen saatiin sopivasti potkua, aloitettiin opettamaan myös "steady" ja "stand" käskyjä. Nyt innolla odotetaan lokakuun preppauskurssia :)

Kotimatkalle lähdettiin 20pv aamulla aikaisin. Varattiin matkaan runsaasti aikaa ja varauduttiin lentokentän päässä pahimpaan. Suomeen lähtiessä kukaan ei kuitenkaan ollut kiinnostunut meidän koirien passeista tai leimoista. Kaikki sujui vallan mainiosti ilman ylimääräisiä stressejä. Koirat käyttäytyivät ihan mallikelpoisesti siellä ihmisvilinässä. Ihmiset hymyilivät koirille ja kävivät niitä tervehtimässä. Niin henkilökunta kuin muut matkustajatkin suhtautuivat hienosti meidän maailmanmatkaajiin :)

Takaisin Helsingissä.

Jälleen reippaat ja iloiset tytöt vastassa boxeissaan. Ei se lentäminen varmasti koirille(kaan) mikään nautinto ole, mutta ei meidän likoille näyttänyt siitä traumoja tulevan. Molemmat koirat olivat tottuneet laatikoihinsa ja menivät niihin mielellään. Varmasti saivat niistä turvaa kun oli omat tutut alustat siellä alla.

Ihan huippureissu kaikenkaikkiaan! Maisemat ihan satumaisen upeat, Bobby Dalzielin ylivertaista koulutusta ei hakkaa mikään, Shielan ruuat olivat fantastisia, matkaseura loistavaa ja mitähän vielä! Hehkutusta vois jatkaa vaikka kuinka pitkään... :)

Samalla matka avasi viimeistään nyt silmät sille, miksi bordercollie on jalostunut juuri sellaiseksi kuin se parhaimmillaan on. Noilla rinteillä vaaditaan koirilta PALJON. Fysiikan on oltava huippuluokkaa, pään oltava kunnossa, että pystyy toimimaan itsenäisesti kaukana ohjaajasta, turkin on oltava säänkestävä jne. Olot tuolla ei totisesti ole helpot. Vieläkin enemmän arvostan nyt tätä rotua ja tiedän mitä tulevaisuudessa haluan :)

Lisäksi uskaltaisin väittää, että siellä vuorilla ja laaksoissa elelee harvinaisen onnellisia eläimiä. Toki niidenkin olosuhteet ovat rankat vuodenajoista riippuen, mutta siellä ne saavat kuljeskella omissa laumoissaan vapaina, juoden kristallinkirkkaista vuoristopuroista ja valiten mitä suuhunsa pistävät. Melkoista!

Ja kuten tekstistä ehkä arvata saattaa, tämä muija alkaa heti säästämään seuraavaa reissua varten! Uudestaan uudestaan!

Valtaisat määrät kuvia kiinnostuneiden nähtävissä täällä.

Kiitos Päivi huippuseurasta ja aivan kaikesta!!!

Ja vielä erityiskiitokset Leenalle ja äidille Helmin ja Lunan hoidosta, te osaltanne mahdollistitte mun yhden unelman täyttymisen. Kaunis kiitos! ♥

Hei vaan!

2011-07-13T16:32:00.002+03:00

Me pakataan nyt kimpsut ja kampsut kasaan, ja suunnataan Nahkiksen kanssa sinivalkoisin siivin kohti Skotlannin nummia!

Viikon päästä palataan astialle, luultavasti reppu täynnä hienoja kokemuksia. Nyt jännittää :)

Helmi ja Luna pääsevät lomailemaan parhaisiin mahdollisiin hoitopaikkoihin, kiitos jo etukäteen miljoonasti! ♥♥♥

Jalliksen kisat ja muita häppeningejä

2011-07-03T13:58:00.014+03:00

Kukkuluuruu! Päivitystä kuvablogiin taas :) Kesä jatkuu helteisissä merkeissä ja meidän poppoo jatkaa hulinoitaan totuttuun malliin. Ulkoilua, uimista ja paimennusta. That's it!

Välillä otetaan "tyhjät pois" iloisesti lentäen:

Lunsku

Jalmari

Helli-täti

Elämänmuutos ja uusi työ maistuu hyvältä edelleen :) Joka päivä on uuden oppimista, erilaisia ihmisiä ja eläinyksilöitä. Lehmän ajatusmaailma alkaa pikkuhiljaa avautua, ja käsite "lehmän hermot" ovat saaneet merkityksensä. Varsin lupsakkaa sakkia nuo ammut :)

Ensimmäinen vastasyntynyt vasikka minun lomittajan taipaleellani :) Aivan mahtava paketti, iso ja elinvoimainen ♥ Jos mä saisin päättää, tulisi sen nimeksi Ihqu ;) Tänä vuonna vasikat nimetään I-kirjaimella alkavin nimin.

Uiskentelemassa ollaan käyty jonkin verran. Vesi on ihanan lämmintä, kyllä kelpaa lillua!

Joko, joko, joko saa mennä? Kalattoman rannalla odotellaan uintilupaa :)

Damille kyytiä!

Torstaina plumpsahdettiin Pohjankurun vesiin. Elikkäst navettojen välillä käytiin Leenan luona ulkoilemassa ja uimassa. Päiväkahvit juotiin kallion päällä Sipuli-järven rannalla, seitsämän roopenkollien touhuillessaan omiaan sulassa sovussa. Ihan mahtavaa! Kiitos Leenalle taas!

Kaikki muut kuvassa, Helmi nauttimassa välipalaa hirvenraadon muodossa...

Saana, Heli, Jallis, Luna ja Lucas ♥

Eilen sitten koitti innolla ja kauhulla odotettu paimennuskisapäivä. Olin ilmoittanut Jalliksen ykkösluokkaan, että saataisiin kisarutiinia. Tuloshan sillä oli entuudestaan jo ykkösestä. Arvostelevana tuomarina Guru Englannista: Kevin Evans. Maanantaina oli viimeinen treeni ennen kisoja, ja kauhulla odotin kuinka lujaa Timangi lähteekään hyppysistä... Ja lähtihän se ;)

Hakukaari vasemmalle mentiin vauhdilla 100km tunnissa. Down-käsky kajahti kuuroille korville, ja aikaansai korkeintaa lievää vauhdin kiihtymistä. Jallis stoppasi itsenäisesti sinne kello kahteen, tai jopa puoli kolmeen. Voi skeida. Nosto sitten siitä, aikalailla kohti tolppakoirakkoa. Onneksi se nosti sentään lauman fiksusti, kerran pysähtyen. Kuljetus ohjaajalle tuli sitten sieltä sivusta, tais se jonkun käskyn ottaakin, suurin osa oli kuitenkin turhaa äänihuulien kuluttamista. Jallishan tietää paremmin...

Tolpankierto meni suunnilleen niiltämain mistä pitikin, mutta yksi kekkulilammas alkoi kokeilla Jalliksen pokkaa uhittelemalla sille. Jarrua jarrua hermoille, ja kääntyihän sekin pököpää. Sitten mentiinkin aika luikua, mutta ei suinkaan kohti portteja, vaan kohti häkkiä! Voi hitto. Siinä sitten hetki jumpattiin, mutta sain kuin sainkin Jalliksen tulemaan häkin ja lampaiden väliin, ja matka kohti portteja jatkui rapsakkaa vauhtia, mahdollisimman hyvin linjoja väistellen. ;) Lauma meni somasti ohi porteista, mutta sitten aloinkin vihdoin saada hommaa (lue: koiraa) hanskaan. Huh.

Loppukuljetus meni siedettävästi, Jallista jarrutellen tottakai. Sehän ei todella pidä lampaita mulle, sillä sen mielestä kuljetus esimerkiksi kohti taivaanrantaa on paljon siistimpää :D Häkki sensijaan sujui hienosti, Jallis teki hyvin hommia ja tädit kävelivät sisään muitta mutkitta :) Timangi häkkiin sisälle, ja eiköhän samainen hyvinkin itsetietoinen lammarouva jatkanut jälleen uhitteluaan... Jallis meni aika syöksyllä lauman taakse, ja johan olivat tädit portilla odottamassa ulkoistusta. Loppu hyvin, kaikki hyvin :) Huh.

Tässä kaikki pisteet osa-alueittain:

Hakukaari 17/20
Nosto 9/10
Kuljetus ohjaajalle 18/20
Poispäinajo 1/10
Kuljetus 17/20
Häkitys 10/10
Häkistä ulosajo 8/10

Tuomarin kommentit: Nice dog!

Yhteensä 80/100p, PPR1, PAIM1 ja sija 2. Hyvä Timangi!

Ennen ja jälkeen omaa suoritusta olin hommissa takavarikolla. Melkoisen tuskaista hommaa, kun lämpöä on siinä 30c, tai ylikin, eikä pientäkään tuulenvirettä käy. Mutta hienosti saatiin kisat pyörimään, vaikka pienellä (mutta sitäkin tehokkaammalla!) porukalla puurrettiinkin :) Hyvä me! Onnea vielä tätäkin kautta kaikille menestyjille ja muille omiin suorituksiinsa tyytyväisille!

Nyt alkaakin armoton tehotreenaus, että ehdin saada hiukan koiraa rukkaseen ennen reissuun lähtöä. Unelmista tulee totta jo 11 päivän päästä! Ei malttais odottaa! :)

Juhannusta!

2011-06-25T11:58:00.011+03:00

Aika kuluu ihan siivillä! Nyt on jo keskikesä, ja Skotlanninreissu lähestyy lähestymistään! Juurihan siihen oli toivottomalta tuntuva puoli vuotta aikaa... Alkaa pikkuhiljaa jännittää. Jalliksella on nyt juoksu, joten pentuprojekti siirtyy ensi vuodelle. Jos kaikki menis suunnitelmien mukaan, niin olis kevätpentuja tulossa. Ei malttais odottaa :)

Koirat ovat saaneet elää ihan pellossa (tai metsässä) viime aikoina. Olen jotenkin onnistunut buukkaamaan niin hyvin kaikki päivät, ettei lenkkeilyjä kummallisempaa aktivointia ole tytöille järjestynyt. Jallis on päässyt treenaamaan paimennusta kyllä melkein päivittäin, siihen kun ei mene kuin se vartti. Toisina päivinä koetaan suuria onnistumisen tunteita, toisina ihan jotain muuta. Noh, se taitaa olla lajin henki. Luna on myös saanut humpata pariin otteeseen laitumella, se on niin mahottoman onnellinen kun pääsee hakemaan lampaita. Ja matkat ei sitä huimaa, kunhan suunta on kohti minua ;)

Jallis mäntymaahikkaiden metsästyksessä :)

Ja sitten me ollaan tehty töitä. Niitä ihan oikeita lammastöitä, joista tällaiset sunnuntaipaimentelijat aina haaveilee :) Mulla oli projektina sorkkienleikkuu, madotus ja utaretarkastus vajaalle kolmellesadalle uuhelle, ja homma tietysti tehtiin Jalliksen ja Lunan suotuisalla avustuksella.

Jallis on koonnut lauman.

Jallis ja Luna ajavat jengiä kohti häkkiä.

Pakka hallussa ja suunta oikea, yhteistyöllä tämä sujuu! :)

Sinne ne menee, hitaasti mutta varmasti

Hienoa työtä tytöt!

Jallis sai lisäksi opetella toimimista häkissä sisällä. Se pääsi painostamaan sieltä porukkaa ränniin, ja alkoikin ymmärtää hienosti jutun ideaa.

Viimeisiä viedään! Jallis (ja minä) oltiin päätä myöden kurassa ja paskassa, mutta niin kovin tyytyväisiä! Pikkukoirani pääkoppa kasvoi hurjasti näiden hommien aikana. Kamala miten paljon tykkäänkin tuosta rekusta! ♥

Suojuoksua, sukulointia, ystäviä ja ihana kesä! ☼

2011-06-13T17:49:00.023+03:00

Käytiin tässä joku päivä Satun ja Alin kanssa lenkkeilemässä Lentokentän ympäristössä, ja samalla koirat pääsivät jäähdyttelemään Iso-Jouhtena lammelle. Suojuoksuksi se jäähdyttely enemmänkin muuttui, mutta kivaa oli kaikilla! Kameraan tallentui aika kivoja värejä.

Helmin ja Lunan riemua :)

Jalliksen loikat

Ali vauhdissa

Ystävykset jälleen rinnakkain :)

Perjantaina päivällä ulkoiltiin Joskin ja jenginsä kera Iso-Valkeella. Vedet ovat nyt täysin uimalämpöisiä myös meille ihmisille, kyllä kelpaa lillua!

Kuje pikku vesipeto :)

Myy nautiskelee

Uimaloikat Taunon tyyliin

Perjantaina saapuivat Kati ja Pinto. Ja illalla sitten tehtiin uusi retki järvelle. Olin varannut saunamökin perjantaiksi ja sunnuntaiksi. Ilta sujui mitä mukavimmissa merkeissä isolla porukalla uiden, saunoen ja SYÖDEN. Kiitos kaikki ihanat ystävät!

Perjantai-illan lössiä :)

Nam!

Muurinpohjalettuja... Slurps!

Lauantaina olin Katin ja Pinton kanssa Klaukkalassa tokon SM-joukkuekisaa seuraamassa. Lämpötila huiteli kolmessakympissä, ja olosuhteet olivat todella rankat kilpaileville koirakoille. Itsekin käräytin olkapääni oikein kunnolla suojakertoimista huolimatta...

Sunnuntaina aamusta hurautettiin Pohjankuruun sukuloimaan :) Medi ja Pinto ovat siskokset, ja lisäksi Leenan luo tuli vierailulle Lunan veli Vekku ihmisineen Oulusta. Olipa ihana nähdä! Nyt olen tavannut kaikki Pumppiksen sisaret. Kyllä mä sukuloinnista tykkään ;) Kunhan kyseessä on koirien sukulaiset...

Toki suuntasimme ihanalle Sipulijärvelle uimaan koko joukolla. Vesi oli lämmintä kuin linnunmaito ja siellä me sitten polskittiin sikinsokin 4 ämmää ja 9 bc:tä :) Hirmuiset kiitokset Leenalle!

Kaikki 9 samassa kuvassa. Kuvasta kiitos Kati P:lle!

Molskis ja loiskis!

Sisarukset Vekku (Lego), Luna ja Lucas

8-vuotiaat siskokset Medi ja Pinto

Takaisinpäin kuljettiinkin jo mieluusti pitkin polkuja :)

Reissun jälkeen pikainen kamojen päivitys ja taas saunomaan ja syömään Iso-Valkeelle. Se sauna on niiiiin ihana, siellä voi istua vaikka kuinka kauan! Koiria oli paikalla parhaimmillaan (pahimmillaan?) yhteensä 18kpl! Kyllä tuli luonnonrauhaa järkytettyä ihan kunnolla.

Näymä laiturilta veneestä kuvattuna. Päivi ja muutama rekku.

Pinto, Helmi, Jallis ja Luna

Illalla paikalle saapui vielä Mia laumansa kanssa. Harmittavasti Päivin ja Katin oli lähdettävä jo aiemmin pois, mutta me Satun ja Mian kanssa jatkoimme saunomista :) Muuten kaikki meni hienosti koiralauman kanssa, mutta Pinto ressukka sotki loppumetreillä tassunsa ilmeisesti lasiin! Äiti löysi myöhemmin rantavedestä rikotun kaljapullon. Ihmiset on idiootteja... Toivotaan että haavat paranee nopeasti!

Mian lauma

Valtaisat kiitokset kaikille osapuolille! Oli aivan mahtava kesäinen viikonloppu!

KUVIA on tottakai hirmuiset määrät. Siispä kiinnostuneet klikatkoon itsensä albumiin TÄSTÄ :)

Hei hei mitä kuuluu?

2011-06-02T10:20:00.012+03:00

Käytiin viime torstaina Satun ja Alin kanssa Iso-Valkeella ulkoilemassa. Koiranelikko sai juosta ja läträtä sydämensä kyllyydestä. Ja kyllä mun sekopäät vaan ottivatkin kaiken irti veden riemuista...

Ei paljon kylmät vedet hidasta...

Ollaan ystäviä jookos, ollaan ananas ja kookos. Jallis ja Ali, ystävykset.

Helmi painelee niin että tupasvillat pöllyy :)

Paimennusta, paimennusta, paimennusta. Siinä Jalliksen ohjelma viimepäiviltä. Ai mikä toko?

Onnellinen paimen

Jallis on käynyt pari kertaa harjoittelemssa ison lauman kanssa. Ja kyllä se ensimmäinen kerta olikin huuuuuurjan jännä! Mutta toisella kerralla timangi oli jäsennellyt asiat pienessä päässään, eikä hommassa ollut mitään ihmeteltävää. Ihana koira!

Toki Pumppainenkin on treenannut. Ja käynyt "etsimässä" lampaita laitumen perukoilta. Se koira rakastaa eläinten hakemista :D Loikkii korkealle, ja yrittää saada ilmasta hajua ja näköhavaintoja lampaista, ja voi sitä ilmettä kun se oivaltaa :)

Hellitäti nauttii elämästä!

Sirpa Saaren ottamia hienoja kuvia tokon pm-kisoista! Kiitos!

Luna 4vee ja Jalliksen tokokokeilu

2011-05-23T18:44:00.008+03:00

Monenmoista äksöniä on taas päiviin mahtunut. Tokoa on treenailtu koirat punaisena ja paimennettukin siinä ohella tottakai. :)

Lauantaina oli Lunan synttärit, mittariin kertyi neljäs vuosi. Onnittelut myös Roihulle, Ormille, Lucakselle ja Vekulle! :)

Lauantaipäivä tuli vietettyä Tammisaaressa paimennuskisojen merkeissä. Yleisön puolella tottakai, sillä kyseessä oli kaksipäiväiset karsintakilpailut PM-kisoihin. Paikalla siis kolmisenkymmentä koirakkoa suomen parhaimmistosta. Hienoja ratoja oli kiva katsella hyvässä seurassa :)

Alla muutama kuva kisoista, loput picasassa.

Ihana kesä!

Martina ja Brie

Päivi ja Piski singlessä

Sunnuntaina olikin sitten Jalliksen kanssa tokokoe. Ensimmäinen kokeilu VOI-luokassa ei todella mennyt niinkuin Strömsössö, eikä edes niinkuin Kiikalassa. Koe oli samalla Varsinais-Suomen piirinmestaruuskilpailu, ja arvosteluun oli otettu melkoisen tiukka linja. Tassujen joukkue sijoittui kuitenkin kolmanneksi kovassa kilpailussa!

Jalliksen kokeessa sattui ja tapahtui. Kirjaanpa taas tähän pisteet selityksineen. (ja niitähän sitten riittää! Selityksiä, ei pisteitä ;))

Paikallamakuu: 10 Suoritettiin viimeisenä. Tämä liike jännitti kovasti viikolla treeneissä sattuneiden episodien jälkeen. Mutta nappiin meni, vaikka viereinen koira lähtikin hipsimään.
Seuraaminen 8,5 Olin varsin tyytyväinen Jallikseen. Liike lähti vielä kohti ruutua, mutta malttoi seurata hienosti. Kaikki pa:t teki, ja sivuaskeleetkin onnistui hienosti. Ei mitään tietoa mistä pistevähennykset...
Istuminen 9 On ollut Jallikselle vaikea liike, annoin pienen (ilmeisen huomaamattoman) avun, ja istui oikein napakasti ja pysyi hyvin :) Positiivinen yllätys.
Luoksetulo 6 Maahan hyvin, laukalla kaikki välit, stopit olisi voineet olla paljon terävämmät, mutta että kuusi... hmmm...
Ruutu 0 Pettymys isolla P:llä. Jalliksen lemppariliike. Lähti ruutuun tykin suusta, veti yli stoppikäskyyn reagoimatta, ja pysähtyi ruudun ja kehänauhan väliin. Odotin hetken ja kutsuin "tule". Käveli sisään, pysähtyi hyvään paikkaan, josta käskin maahan. Hienosti loppu. No, tuomarin mukaan tuli liikaa käskyjä. Selvä se sitten.
Hyppynouto 7,5 Hieno nouto, ainut mun huomio oli se, että Jallis meni kapulalle hiukan epäsiististi. Palautus hyvä, ei purrut tms.
Metsku 7,5 Vauhdilla kapulalle, reipasta ravia takas, ei pureskellut.
Tunnari 0 Tää vaan naurattaa :D Tehtiin kohti luoksetulomerkkiä. Jepjep. Jallis oli täysin merkkimoodissa, ja ampaisi palikoiden yli vauhdilla merkille, ja uudella oma-käskyllä kohti seuraavaa luoksetulomerkkiä. Tässä vaiheessa tämä kuski sanoi kiitos :D
Kaket 0 Epäonnisuuden multihuipentuma. Tarvitsi kaksoiskäskyn jätössä, kun tehtiin jälleen saman luoksetulomerkin suuntaan... Teki kuitenkin kaikki vaihdot hienosti, ja olin varsin tyytyväinen nahkiaiseen! Kunnes sitten selvisi, että liikkuri oli tehnyt mokan, ja yksi vaihto jäänyt välistä. Voihan V sanon minä. Vaihtoehdoksi mulle sitten annettiin joko ottaa liikkeestä kutonen (kun ei kaikkia vaihtoja tehty) tai suorittaa liike uudelleen. Just. Ja tämä kun on ollut meillä jumiliike. Hetken pohdin, että tekeeköhän likka ne uudelleen, kun ei äskenkään tullut palkkaa. Päätin kuitenkin riskeerata, eikä olis pitänyt. Sama alku, kaksi down-käskyä. Vaihdot hyvin, kunnes M-S vaihdossa loikkas eteenpäin :( Se siitä sitten.
Kokonaisvaikutus 9/10=9,5 tästä saatiin kahdet pisteet, kun yksilöliikkeet arvosteli Tiina Heino ja paikkamakuun Ralf Björklund.

Yhteensä 164,5p ja ei tulosta.

En ole pettynyt pisteisiin, tai siihen ettei saatu tulosta. (ps, kukaan muukaan voi-luokan koira ei saanut tulosta) Vaan siihen, että pisteet eivät kerro mitään siitä, miten Jallis toimi kehässä... No, näin tälläkertaa, onneksi sentään itse tiedän nyt millä tasolla ollaan, ja mitä pitää treenata :) Merkkejä siellä ja merkkejä täällä ;)

Erjan ottama kuva pienestä paikkamakaajasta :) Kiitos!

Kesä tulee ryminällä!

2011-05-12T21:56:00.000+03:00

Kesäkelit ovat saapuneet, ja sen huomaa ainakin siitä, että kotona ei käydä kuin kääntymässä ja nukkumassa. Ja kyllä sen huomaa myös blogin päivitysvälistä ;)

Viimeisen viikon aikana luonto on puhjennut väriloistoonsa, nyt on ihanan vihreää kaikkialla! Meillä on treenailtu ja ulkoiltu, nautittu lämmöstä ja avasipa Jallis jo uintikaudenkin.

Kuvat puhukoon taas puolestaan:

Viikko sitten oli vielä hentoiset hiirenkorvat koivuissa.

Olen ollut nyt pari viikkoa lomitushommissa tallilla Marttilassa. Hauskan kirjavaa jengiä nuo ratsuhepat :) Kuvassa 1-vuotias pikkumies.

Kissajuniori tallilta. Aivan ihana tapaus :)

Iso-Valkeella piipahdettiin viime lauantaina äidin lauman kanssa. Taas kerran täydellinen keli, eikä ristin sielua missään! Nam.

Äiskän hurja jengi tulossa :)

Molskis ja loiskis sanoo Jallis. Toisia ei kylmät vedet tunnu haittaavan.

Helmi on jäähyllä ja Luna on vauhdissa :) Ne leikkii Jalliksen kanssa ihan mahdottomasti nykyään. Kunhan laittaa poliisin jäähylle....

Tytöt odottelee makkaran jäähtymistä. Nuotiolla paistettu makkara ja Iso-Valkee kuuluvat erottamattomasti yhteen myös koirien mielestä ;)

Aina on hyvä hetki poseerata, tällä kertaa kotiseutumuseolla.

Huh hellettä, miettii Hellitäti.

Ihana vihreys ♥

Pääsiäinen meni, vappu tulossa

2011-04-29T10:18:00.027+03:00

Huh hulinaa! Sitä on piisannut viimeaikoina. Pääsiäisen mukavuudet aloitettiin jo torstaista, kun käväistiin Leenan luona ulkoilemassa ja turisemassa kuulumiset. Ihanaa kun lumet on lähteneet, niin päästiin sinne upeisiin maisemiin kunnon lenkille. Metsälammet/-järvet olivat tietysti vielä jäässä, joten sen verran oli pakko pitää jengin menoja silmällä. Pieni Saana kävikin jo heittämässä talviturkin jäähileiseen veteen... Muuten Saanakin löysin Jalliksesta idolin, jokin nahkiaisessa vetoaa pentuihin :) Taas kerran kiitoksia Leenalle mukavasta ulkoiluseurasta!

Ihana Saana 4,5kk

Leenan lambeja. Mukavan kirjavaa joukkoa ulkoili siellä mammoineen :)

Kunhan Leenalta kotiuduttiin, tulikin jo Tanja, Peppi, Miina ja Enne. Sitten taas lenkille lauman kanssa. Ettei totuus unohtuisi, suunnattiinpa vielä Päivin luo paimentamaan. Jallis ja Luna tekivät omat treeninsä, ja Ennekin pääsi ihmettelemään lampaita ihan lähietäisyydeltä :) Muuten torstai-ilta vietettiin rauhallisesti rupatellen, kun koirilla painoi päivän reissut jaloissa.

Perjantaina saapuivatkin Kati ja Pinto lauman jatkeeksi :) 7 koiraa rivarikaksiossa lienee ihan sopiva määrä ;) Käytiin treenaamassa koulun kentällä, kaikki koirat pääsivät puuhaamaan jotakin. Tanjan perrot tekivät duo-tokoa :D Loppuun otettiin pikkuinen paikkamakuu, kun saatiin kunnon rivi omasta takaa!

Amatöörikuvaajan kämmi! Enne puuttuu rivin päästä :(

Siitä hyvästä hän saakoon ihan oman ruudun ;) Rauhallisesti makoili nuorukainenkin :)

Treenien päälle kentällä pienet irrottelut ennen metsään siirtymistä. Nahkiaiset Jallis ja Enne :)

Näin sitä mennään! Kelppari liittyi välittömästi paimenkoirien matkaan.

Kaiman lauma. Miina, Peppi ja Enne.

Vielä metsälenkille ennen kuin Tamperelaiset lähtivät kotimatkalle. Kiitos Tanjalle käynnistä!

Lauantaina käytiin Katin ja Pinton kanssa tsekkaamassa Iso-Valkeen kevättä. Rannasta oli jo jäät lähteneet niin että koirat pääsivät hiukan lutraamaan. Paistettiin makkaraa ja istuttiin auringossa. Ai että!

Tokihan me taas käytiin paimentamassakin. Kati otti paljon kuvia, niitäkin löytyy mun albumista. Kiitos!

Kuva joltain lenkiltä. Hassut jono-otukset!

Sunnuntai aloitettiin treenaamalla srk:n nurtsilla. Siellä on taas kiva puuhata, kun tilaa piisaa, ja puita riittää kierrettäväksi :)

Pinto luoksetulossa

Alla Katin ottamia hienoja treenikuvia, jälleen kiitos!

Jallis ja metsku.

Helmi lähdössä merkiltä jonnekin ;) Ruutuun se tais päätyä.

Lunsku vastaanottaa palkkaa onnistuneesta ruudusta :)

Tämä kuva oli PAKKO laittaa. Luna teki ihan sairaan mageen tunnarin, jee! Ja vieläpä ruutujen, narupallohilluttelujen jne jälkeen. (Ja sitten tähän kohtaan lisää tuuletusta!)

Jalliksen kuviot

Metsälenkillä purettiin loput energian laumasta. Sen jälkeen Kati ja Pinto lähtivät huristelemaan kohti Raumaa ja me suunnattiin, kuinkas muutenkaan, pellolle :D Kiitos Kati ja Pinto käynnistä, ihanaa että Pinto selvisi lentolomastaan ilman kipulääkkeitä! :)

Päivi otti upeita kuvia mun paimenista! Alla pari helmeä, loput nähtävissä Päivin galleriassa. Kiitos!

Jallis ihanainen. Pätevä rekkuni ♥

Luna hommissa ♥

Paimennustreeneissä saatiin siis aivan loistava viikon maratooni, ja se näkyi kyllä tytöissä. Kivalta tuntuu meno. Luna on saanut tehdä muutaman toooooosi pitkän haun, treenannut perusjuttuja (tai lähinnä sitä onko pakko kuunnella mitä sanotaan, vai vedetäänkö arvalla) ja tekipä se Päivin kanssa yhtenä päivänä pari jakoakin :) Jallis on kuljettanut pitkiä kuljetuksia ja tehnyt nättejä hakuja. Nyt alkaa taas stoppikin toimia siellä hakukaaren päässä. Sillä kun on ollut selkeä ajatus hyvästä paikasta omassa päässään ;) Ja muuta en voi sanoa, kuin että on se rekku aika timangi.

Tiistaista alkaen minä suuntasin Siuntioon hommiin, ja koska suunnalla olin, niin tehtiin keskiviikolle treffit Mian kanssa Lohjalle. Mun koirat pääsivät tuulettamaan lenkille Mian lauman kanssa. Käytiin katsomassa Mian tulevaa treenipeltoa, ja tokihan mä kuvasin samalla koiria ;)

3/5 Mian koirista. Peak, Spice ja Sun

Koirat kun joutuivat olemaan autossa navettahommien ajan, niin pääsivät siitä hyvästä ihanalle rinteiselle lehmälaitumelle juoksemaan. Siellä oli tosi kaunista, kun valkovuokkoja oli kaikkialla, ja koivuissakin oli jo pienet lehdet. Kevät ♥

Luna tarkkana

Jallis kukkaistyttö

Helmi se osaa poseerata vuosien kokemuksella :)

Eilen illalla käytiin kevään ensimmäisellä jokinotkolenkillä. Mukana siis äidin koirat (paitsi Martta) ja Marikan pojat. Ulkoilu sai vaan kurjan päätöksen, kun Helmi joessa jäähdytellessään ei päässytkään reunalta ylös, vaan upposi syvälle saveen :( Se ei olisi koskaan päässyt sieltä ilman apua ylös! Onneksi olin lähellä, ja sain vedettyä sen niskanahasta ylös saviliejusta. Kotona oli sitten pestävä mutainen ja väsynyt Helmi. Onneksi kuitenkin selvittiin säikähdyksellä!

The Lauma

Kuvia on tullut niin hävyttömät määrät otettua viime aikoina, etten jaksa niitä albumeita erikseen linkitellä. Kiinnostuneet löytävät haluamansa kuvat täältä.

Ihana ihana kevät!

2011-04-19T00:28:00.021+03:00

Se tuli sitten oikein ryminällä. Nimittäin kevät! Viime viikon aikana lähti lumet niin koulun isolta kentältä, metsistä kuin pelloiltakin. Mahtavaa! Kaikki on taas mahdollista.

Lauantaina vietettiin Joskin ja Iidan kanssa mukava ulkoilupäivä. :) Käytiin ensin ihmettelemässä karitsoja Nietosvaaralla. Myös kummityttö Venla pääsi mukaan Satun tuomana, ja kuinka ollakaan, me aikuiset (?) ihastelimme karitsoja suut tötteröllä ja kohta 4 veet painelivat omia menojaan :D

Tässä tapahtumia lastentarhasta. Iida ja Venla ruokkimassa tuttilapsia.

Tauno ja Jallis saivat leikkiä hiukan tilakoiria samalla keikalla kun siirrettiin pieni ryhmä neitilampaita rakennuksesta toiseen, sekä vahdittiin pihalla ruokailevaa ryhmää.

Siitä sitten sujuvasti lenkille santamontuille ja kuusi pientä roopenkollieta pääsi tuulettamaan täysillä. Ihan uskomattoman lämmin keli, pelkällä fleecetakilla tarkeni vallan mainiosti, ihanaa!

Sen jälkeen vielä suunta Einari-hevon luokse. Pikkutyttö pääsi ratsastamaan iiiiiisolla hevosella! (ainakin 150cm :) Voi sitä hymyä!

Kuvia lauantailta täällä.

Melkein kaikki kuusi samassa kuvassa :)

Viimeiset lumet oli kovassa suosiossa hillumisen jälkeen :)

Sunnuntaina sitten toteltiin! Satu suostui ulkoiluttamaan mun kameraa meidän treenatessa :) Kaikki koirat tekivät ihan hyvän treenin, ehkei tämä sittenkään ole ihan toivotonta?

Luna pistää jalalla koreasti :)

Ruutukin on löytynyt.

Loppuleikit Satun kanssa patukalla hullutellen. Kivaa!

Jallis merkillä. Tai merkissä ;)

Kyllä lähtee! Tämä tyttö ei aikaile matkalla ruutuun :)

Keuliiko mopo? No vähän. Mutta fiilis on tärkein :)

Helminen merkillä tarkkana

Iloisen tarkkaavaista seuraamista

Luoksetuloa. Kaunis on kaunis.

Tottistelukuvat ja sakumannilasten esineruutuilut löytyy täältä.

Pikaisen ruokatauon jälkeen koitti sitten pitkään ja hartaasti odotettu hetki. Päästiin PAIMENTAMAAN!!! Oi että, kyllä sitä ehdittiinkin jo odottaa. Talvella asiaa ei edes ajatellut, mutta kevätauringon myötä se ajatus alkoi päähän hiipiä.... :) Taukoa oli ehtinyt kertyä kuukausikaupalla (25.11.10 oltiin perusradalla, siitä alkoi tauko). Hiukan jännitti etukäteen, että mitähän tästä oikein tulee, mutta vallan mukavasti kaikki koirat toimi!

Jalliksella on suuntakäskyt hukassa, sun muuta säädettävää, mutta tuntuu että talvitauon aikana se on muuten aikuistunut. Ja se sen tyyli kuljettaa lampaita on niin... ♥

Ja Luna oli niiiiiin onnellinen kun se pääsi auttamaan! Voi elämä sitä loikkimista ja pomppimista "täällä, täällä, täällä ne on, tule jo!" Se sai tehdä muutamia hakuja ja pitää lampaita tolpalla muille. Voi että. Enpä olisi uskonut että joskus vielä Lunan kanssa voi olla kädet taskussa pellolla, ja täysin rennoin mielin lähetellä sitä hoitamaan tehtäviä ja vieläpä niin, että se väliajat ottaa lunkisti ja pötköttelee katsomassa muiden touhuja. ♥

Maanantaina treenit sitten jatkuivat Päivin töiden jälkeen. Tästä se lähtee!

Paimennuskuvia löytyy jokunen täältä ja Päivin galleriassa lisää :)

Onnellinen Pumppanen valmiina palvelukseen :)

Täältä tullaan taas :)

Päivin ottamia kuvia Jalliksesta, kiitos! :)

Tarkkana kuin porkkana.

Siivosti mennään. Tytöt päiväkävelyllä.

Pakko laittaa loppuun vielä kuva ihanasta Piskistä. Tykkään tästä kuvasta.

Ravatessa roiskuu!

2011-04-11T22:49:00.009+03:00

Iloisempia kuulumisia :)

Kevät on tullut ryminällä Kiikalaan viimeisen viikon aikana! Lumet sulaa ihan silmissä ja lenkkeilymahdollisuudet kasvaa koko ajan. Ihanaa kun pääsee jo metsään lenkille, paikkapaikoin maastossa on ihan suliakin kohtia. Sammalta tossun ja tassun alla, mikäs sen mukavampaa pitkän talven jälkeen :) Tai no, ehkä sulat pellot... ;)

Viikonloppu meni mukavasti lampolassa touhutessa, kun parisataa nuorta uuhta pääsi villoistaan. Pääsipä Jalliskin hiukan hommiin, kun eläimiä siirreltiin rakennuksesta toiseen. Se jos mikä on aina kivaa, kun koira pääsee työssä oppimaan.

Sitten kuvatuksia kevään riemusta:

Näin sitä mennään! Molskis ja loiskis!

Aina yhtä fiksut...

Katso Helminen loikkaa...

Ja Pumppanen hymyilee :)

Pois alta risut ja männynkävyt, täältä tulee Jallis!

Pärskeitä pärskeitä!

Kiikalalaista peltomaisemaa ;)

Loput kuvat täällä.

Viikko on vierähtänyt pappalaisen siirtymisestä enkelihevosten kaartiin. Suurin tuska helpottaa vähitellen. Kiitos kaikille ystäville tukemisesta, aika parantaa ♥

♥ Pappaheppaa parhaimmillaan ♥

Muistoissa Tomppa 1992-2011

2011-04-04T23:07:00.006+03:00

Jouduin tänään tekemään tähänastisen elämäni rankimman päätöksen, ja päästämään rakkaan ruunani ikivihreille laitumille.

Äkillinen vatsavaiva (mitä ilmeisemminkin suolikierre) vei rakkaimman hevosystäväni nopeasti niin huonoon kuntoon, ettei vaihtoehtoja enää ollut, vaan piti päästää toinen kivuistaan. Koko päivän satoi vettä kun tallustimme tietä edestakaisin märkinä ja uupuneina. Taivaskin itki kanssamme :'(

Mä annan sut pois, mä päästän sut pois, vaikka sattuu... Luovutaan toisistamme hiljaa...

Hyvää matkaa pappaheppani, sait pitää villin luonteesi viimeiseen päivään saakka, kiitos kaikista yhteisistä vuosista ♥

Se, mitä olimme, olemme nyt. Se, mitä meillä oli, on edelleen.

Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä. Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani, ...kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua, etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi, ole hiljaa.

Sulje silmäsi.

Hengitä.

Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.

-Nicholas Evans-

Tytöt vaa'alla

2011-04-02T11:27:00.003+03:00

Helmi 16,7kg

Luna 16,8kg

Jallis 16,7kg

Tasakokoista sakkia :)

Valoa, valokuvia ja loistavaa seuraa :)

2011-03-27T21:45:00.019+03:00

Lauantaipäivää vietettiin mukavasti, kun Eeva huristeli tänne Ässän ja Rion kanssa :) Rio on Ässän uusi "pikkuveli", 8 viikkoinen paimenen alku Black Bonzo kennelistä. Aivan valloittavan ihana tapaus, rohkea ja itsevarma. Siitähän voisi melkein olla kateellinen, mutta taidan tyytyä vain olemaan onnellinen Eevan puolesta :)

Hetimmiten pakattiin joukot autoon ja hurautettiin Päivin luo pellolle koiria ulkoiluttamaan ja karitsoja katsomaan. Hanki kantoi, aurinko paistoi, koirilla meni lujaa, kamera lauloi, karitsat olivat suloisia ja juttu kulki, mitäs sitä muuta ihminen haluaa?

Sitten niitä kuvia!

Koko kaunis lauma pysäytettynä. 10 bordercollieta ♥ siinä silmä lepää! vasemmalta: Rio, Ässä, Helmi, Matti, Luna, Rita, Jallis, Piski, Iita ja Ville

Rio ja Ässä

Kamalan ihana, vai ihanan kamala?

Ässä ylväänä

Jallis ja Rio. Jallis leikki sisällä hienosti pennun kanssa. Siitä taitaa tulla aikanaan hyvä äiti, tai sitten se taantuu pentujensa tasolle...

Luna, Helmi ja Ässä

Piski lähtötelineissä, valmiina lentoon :)

Ikinuori ihana Matti ♥

Ville vauhdissa

Rita liikkeessä :) Se on harvinainen näky, sillä Rita on yleesä jossain tarkkailemassa tilannetta.

Jallis ja Iita

Sitten jo perinteisesti loppuun lambeja:

"Määää oon tutkimusmatkalla! Ja ehkä hiukan eksynytkin... Äitiiiiii!"

Hauskan näköinen suttunaama. Muutama musta tyyppi on syntynyt sekaan väripilkuksi :)

Lauantain kuvat löytyy taas albumista. Varoitus: Niitä on paljon.

Päivin ottamat kuvat on täällä :)

Kuulumisia kuvin

2011-03-23T15:53:00.020+02:00

Laiskasti jaksaa tämä bloggaaja kirjoitella, joten antaa taas kuvien puhua puolestaan!

Jallis huvittelee hevospallon kanssa :)

Pari kuvaa Lunasta välillä, se kun osuu niin harvoin kameran eteen kun kulkee aina omia polkujaan.

Jallis on saanut jatkaa työharjoitteluja. Ja se on sen mielestä edelleen ihan Parasta.

Kumpi väistää?

Muutama kuva jälleen pikkulambeista, niihin ei varmaan voi kyllästyä, ne on niin ihania.

Sunnuntaina käytiin Iso-Valkeella Marin ja Novan kanssa. Mukana omien koirien lisäksi Tito bc, ja Siru x-rotu. Akat pitivät Titopoikaa ruodussa, Luna vähän turhankin kovin, kun huomasi että pikkupoika väistää häntä... :/ Tuntui oikein nauttivan siitä... Mutta muuten lauma tuli ihan hyvästi toimeen, vähän noilla akoilla oli jotain jupisemista keskenään siitä kuka saa oman makkaranpalansa ekana. Kovaa se on elämä luonnon armoilla. :D

Käsilaukkua Titolle! Turvaväli prkle!

Tito ja Helmi, turkkikoirat ;)

Koko jengi keväässä. Sulaa maata löytyy jo, kun oikein hakee :)

Tiistaina lenkkeiltiin Satun ja Alin kanssa. Oli kevään lämpimin päivä, ja rapakin lensi jo koirien tassuista. Jee, kevät!

Loppukevennykseksi vielä yksi kuva:

Pääasiassa koirat ovat viettäneet nyt kovin tylsää elämää, kun minä olen hommaillut sekä tallissa, että lambilassa. Mutta luulen että pakkoloma tekee niille välillä ihan hyvääkin :) Katsotaan joskos tästä aktivoiduttais treenailemaankin taas, jahka kentät alkaa sulata. Kuka nyt tuolla jäätiköillä viitsiskään... ;)

Unelmatöitä...

2011-03-12T20:51:00.012+02:00

...sekä mulla, että Jalliksella :)

Viimeinen viikko on kulunut Nietosvaaran lampolassa karitsointien parissa. Kaksi viikkoa lomaa olin hommaan varannut, mutta lampaat päättivät venyttää poikimisruuhkan alkamisaikaa harmittavasti. Mutta nyt siis täysi tohina päällä, ja on tosi hienoa olla taas mukana hommassa! Ihania pieniä karitsoja kaikkialla huolehtivien emojensa kanssa. ♥ Ensi viikolla jatkan sitten tallihommien välillä lammashommia, onneksi päivä on jo pidentynyt, niin moiseen on mahdollisuus :)

Jallis on päässyt harjoittelemaan hiukan oikeita töitä joka päivä. Lauma nuoria uuhia otetaan päivittäin ulos syömään viljat ja Jallis on saanut kunnian vahtia laumaa ja auttaa sen sisällelaitossa. Lisäksi yhtenä päivänä siirrettiin ryhmä emoja lampolasta toiseen. Kyllä koiralle tekee tosi hyvää päästä harjoittelemaan ihan oikeisiin töihin ja tilanteisiin :)

Jallis vahdissa

Sisälle ei ole tulemista. Jallis on Tosissaan.

Takareunalla vahtimassa, ettei joukot leviä.

Takaisin laumaan siitä!

Noniin leidit, aika mennä sisälle.

Mars mars!

Lambeja lambeja lambeja ♥

Nää on niin ihania...

Tulkoon Valkeus!

2011-03-08T22:08:00.016+02:00

Ja Iso-Valkeus tuli! Keskiviikkona oli ihan mielettömän kaunis ja lämmin päivä, ja Ninallakin oli tsäänssi lähteä töistä lipettiin, joten pakkasimme 5 mustavalkoista kyytiin ja hurautimme Iso-Valkeelle. Repussa tarvittavat eväät: makkaraa paistettavaksi ja kahvia termarillinen pullan kera!

Alla kuvasatoa keskiviikolta:

Laku-miähen tuuletusta

Poika ja äiti. Molemmilta tais unohtua aivot autolle. Noh, hyvin pärjättiin ilmankin :)

Luna vallattomissa fiiliksissä keppileikeissä :) Pumppanen on niin kovin vapautunut, kun toipilas-Helmi on kytkettynä pahimman revittelyn ajan...

Karkki ja kepakko

Laavullinen koiria. Ja kaikki niin kovin kauniita ♥

Perhepotretti. Isä, poika ja pyhäHelmi.

Keskiviikon ulkoilukuvat löytyy täältä.

Ja niinkuin monesti on todettu, porukalla ulkoileminen on paljon mukavampaa :) Lauantaina saimme seuraksemme Joskin laumoineen, ja jälleen suunta järvelle kera eväsrepun. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa :)

Jiiiiihaaaaa! Näin sitä zumbataan bc-tyyliin!

Naama korviin saakka hymyssä :)

Joskin lauman uusin tulokas, kolmikuinen valloittava Kuje ♥

Myy ja Kuje

Ruåttalaisten kuviot, Tauno ja Jallis vauhdissa

Äiti ja Daniel ilmaantuivat myöhemmin myös jäälle, ja Kuje sai lapsenmielistä seuraa Martasta

Kiitos kaikille mukavanrennosta ulkoiluseurasta, kyllä oli keho ja mieli ravittu näiden retkien jäljiltä! :)

Paljonpaljon lisää kuvia löytyy täältä.

Toipilaan kuulumiset ja kuvasaastetta

2011-03-01T11:25:00.013+02:00

Ensin tärkein: Helmi voi hyvin! Viikko leikkauksesta kulunut, ja madame on jälleen voimissaan :) Tai on kyllä ollut jo muutaman päivän, ainakin omasta mielestään. Muodikkaasta pajatso-paidasta päästiin eroon, kun Helmi ei osoittanut juurikaan mielenkiintoa haavoja kohtaan, ja ne paranivatkin oikein hienosti. On tuollainen eläimen paraneminen ihan uskomattoman nopeaa! Nyt on mahan alla vain kuivat arvet, veikkaampa että niitä ei viikon päästä näy oikeastaan ollenkaan enää. Pikkuhiljaa aletaan lisäämään liikuntaa, muutama päivä kuitenkin koitetaan välttää vielä korppijahteja ym. täysin päätöntä revittelyä.

Sitten sitä kuvasaastetta:

Lammenjärven jäällä on tullut tuuleteltua muutamaan otteeseen. Niin matalan lammen jäälle uskaltaudun jopa minä, ajatuksella: jos jää pettää, jalat ottaa pohjaan ;) Mutta kyllä silti pelottaa liikkua jäällä, ei auta mikään. Jäällä on kyllä muuten oikein mukava kulkea, lunta ei ole yhtään liikaa. Mahtavasti kevätaurinkokin jo lämmittää!

Jallis on ajatellut mallin uraa. Tässä harjoitellaan hymyä Pepsodentin koekuvauksiin.

Koska kelit ovat olleet mitä mahtavimmat (jos ei mietitä pakkaslukemia), ollaan ulkoiltu paljon (liikaa) kameran kanssa, ja usein saatu seuraakin :)

Tässä Marikan pikkupojat, Nuuka ja Niitti

Ja tässä Piian pojista Sulo ja Uuno, kera Pumppasen

Tässä tuulettelee kaveripiirin uusin tulokas, Ilmari. Hän liittyi collikoiden laumaan muutama viikko sitten :)

Valokuvia Marikan jengin kanssa ulkoilusta täällä.

Piian jengin kuvia löytyy äidin albumista, kun oma alkaa täyttyä taas uhkaavasti sattuneista syistä.

Collikoiden kuvia täällä. Vilahtelee siellä myös äiteen koirat, sekä Luna ja Jalliskin.

Tietysti albumissa voi olla myös jotain vanhempia kuvia, joita en ole muistanut linkittää aiemmin...

Virallinen valvoja Aulis Gerlander varmistaa kuvakulman.

Treenaamisen suhteen ollaan oltu kovin laiskoja. Pari kertaa ollaan tehty jotain pikkujuttuja vaan. Mutta nyt kun Helmikin pääsee taas mukaan geimeihin, on aika aktivoitua. Ehkä. :)

Jallis on etäopiskellut paimennusta.

Pistetään vielä Tompan kuulumisetkin. Pappalla menee hienosti. Aurinko lämmittää, ja karvaa irtoaa käsittämättömät määrät. Ulvin kanssa päivät kuluu oikein rattoisasti :) Tässä video muutaman viikon takaa. Tomppa vinguttaa Ulvia! :D

Muoks. Video näkyy vain, jos on kirjautunut facebookiin.

Helmi ressukka

2011-02-22T23:17:00.003+02:00

Onneksi koirat elävät hetkessä, eivätkä osaa jännittää etukäteen asioita. Perjantaina huomasin Helmillä nisäkasvaimen takimmaisessa nisässä. En tiedä millä aikavälillä se oli sinne ilmaantunut, mutta mitä ilmeisimminkin se kasvain oli "riehaantunut" viimeisen juoksun myötä. Siispä maanantaina hurautimme luottolääkärimme luo näytille, ja tänään aamulla Helmi olikin jo leikkauspöydällä!

Helmiltä poistettiin kasvaimen lisäksi myös kohtu, joten nyt on vatsanahka täynnä tikkejä. Kovasti oli Helmi kivulias operaation jäljiltä tuhdista kipulääkityksestä huolimatta. Se käveli koko päivän leikkauksen jälkeen, ja vasta myöhemmin illalla rauhottui nukkumaan. Nyt hoidellaan Helmi kuntoon! Paljon lepoa ja hellyyttä tablettien lisäksi, niin eiköhän se siitä taas iloksi muutu.

Pahalta tuntuu kun toinen on kipeä, mutta Helmin parhaaksi nämä ikävyydet kuitenkin tehtiin. Onneksi meillä on niin ihana eläinlääkäriystävä, että luottavaisin mielin koiran hänen käsiinsä aina antaa. Ja varmasti luottavaisin mielin myös Helmi menee seuraavallakin kerralla Katin ovesta sisään :)

Tokokokeilu eeveeällässä

2011-02-20T23:39:00.015+02:00

Helmin kanssa käytiin tänään kokeilemassa tokon kuninkuusluokkaa Noormarkussa. Tilanne oli ihan uusi sekä minulle, että Helmille. Mutkia matkaan meinasi loppusuoralla tehdä se, että Helmi loukkasi eilisellä lenkillä jalkansa, ja ontui lauantai-iltana vielä pahasti. Jätin ratkaisun lähdöstä aamuun. Aamulla Helmi oli kuitenkin oma hilpeä itsensä (ehkä vähän jäykkä), joten päätin lähteä uhmaamaan pakkasta. Mittari näytti taas aamulla -32... Ajeltiin Rauman kautta, niin saatiin Kati kyytiin seuraksi ja valokuvaamaan :)

Koe alkoi paikkaistumisella. Helmi pysyi istumassa koko 2 minuuttisen, joskin oli ollut levoton, varsinkin jätössä ja kun palasin sivulle. Mutta ihmekös tuo tällä treenimäärällä.

Istuminen ryhmässä 9

Seuraaminen oli Helmimäisen epätarkkaa vinoine perusasentoineen ja laajoine käännöksineen. Mutta into oli hyvä ja vire säilyi läpi seuraamisen. Kontakti pysyi hyvin ja häntä heilui. Annoinkohan jonkun lisäkäskyn, en muista.

Seuraaminen 8,5

Entinen idari, eli Z, eli salamakävely, tai mikälie, meni siinä suhteessa hyvin, että Helmi teki kaikki oikeat asennot :) Liikejärjestys oli istu-maahan-seiso. Istumisen jälkeen annoin seuraamiseen lisäkäskyn kulmassa kun haahuili jotain.

Seisomaan stoppas ok...

...mutta kääntyi iloisesti mun mukaan ohikävelyssä. Olen kuitenkin onnellinen kun kaikki asennot onnistui (paremmin, nopeammin, suoremmin jne vois toki tehdä!), jopa se murheenkryyni istuminen meni oikein.

ex-idari 6

Luoksetulo oli hieno. Asiallinen vauhti ja napakat stopit. Jee.

Luoksetulo 10

Ruutu sitten. Merkillelähetys tehtiin ihan luoksetulon loppupaikan vierestä, joten en saanut Helmiä viriteltyä. Ts. sillä ei ollut mitään käryä siitä minne ollaan menossa, ja mitä tekmässä. Lähti merkki-käskyllä vähän eteenpäin, ehkä puolimatkaan. Katsoi maassa jotain. Uudella käskyllä hitaasti merkille hämmästyneen näköisenä. Ruutukäskyllä lähti sentään oikeaan suuntaan, ja matkalla bongas määränpään ja laukkavauhtikin kiihtyi :) Hyvin keskelle ruutua maahan. Mun kävellessä ruudun ohi, kohti lähtöpistettä, Helmi oli tehnyt jonkun liikkeen, oli siis lähdössä mun perään tms. Pysyi kuitenkin. Huh. Sivulle ok, kruunattuna tietysti vinolla perusasennolla ;)

Ruutu 7,5

Sitten tauko.

Ohjattu oli niitä meidän "varmoja liikkeitä" hihhih. Käsky "merkki", ja mitään ei tapahdu! Koira tuijottaa jonnekin tyhjyyteen. Uudestaan "merkki!" ja Helmi laukkaa rivakasti merkille. "Oisit heti sanonut!" Näyttö oikealle ja "tuo". Lähti hienosti oikealle, mutta matkalla bongas keskimmäisen kapulan. Ou fak. "SEIS!" Ja uus näyttö. "Jaa, oisit heti sanonu" tuumaa Helmi, ja noutaa vauhdikkaasti oikean kapulan. Huh.

Ohjattu nouto 8

Hyppynouto metskulla, sarjassamme varmoja liikkeitä ;) oli ohjaajan taidonnäyte toivottomasta heittotaidosta. Heitin sitten kapulan n. 1,5metrin päähän esteestä, ja siitä se vielä iloisesti vieri esteen sivuun oikealle, melkein toimitsijoiden jalkoihin :/ Hyvä minä. Ois pitäny kysyä saanko heittää uudelleen... Laitoin kuitenkin Helmin noutamaan. Yli meni ja palautti, mutta ei todella voinut hypätä. Hö.

Hyppynouto 0

Tunnari meni kuin elokuvissa :) Fiksua laukkaa palikoille, rauhallinen haistelu ja oman kanssa vauhdilla sivulle. Ja tällä kertaa jopa luovutusasento oli hyvä. Ei lisättävää :)

Tunnari 10

Kaukokäskyt meni sinällään hyvin, että Hellitäti teki kaikki vaihdot reippaasti ja oikeisiin asentoihin, mutta tekniikka pissi pahasti. Olen opettanut uudestaan pari vaihtoa, eikä ne vielä toiminut kokeessa, tai sitten jäykkyyskin saattoi vaikuttaa. Tuli siis eteenpäin ikävän paljon... Osaa kyllä tehdä tosi hienostikin nämä.

Kaukokäskyt 6

Viimeiseksi paikkamakuu. Meni hienosti vasta omalla käskyllä maahan ja nousi sivullekin omalla :) Makasi neljäminuuttisen kiltisti. Hyvä homma. Ei siis kaukokäskyjä paikkamakuussa tänään :D

Paikalla makaaminen 10

Yhteensä 238,5p 2-tulos

tuomari Juha Kurtti

Kuvista kiitos Katille!

Lisää turinaa ja tarinaa joku päivä, nyt tää hyytynyt reissaaja painuu unten maille...

Pakkaset paukkuu!

2011-02-18T10:37:00.002+02:00

Kylmää! Tai ihan pirun kylmää!

Kokeet lähestyy uhkaavasti, ja pakkaset paukkuu sellaisissa lukemissa, että treenaaminen ulkona ei ole käynyt ihan päälimmäisenä mielessä. Eteisessä sitten ollaan väännetty pikkujuttuja, mutta se on puhtaasti sellaista puuhastelua.

Eilen kuitenkin napsahti kohdalle lottovoitto, kun päästiin Laamasen Mian kanssa lämpimään halliin treenaamaan :) Voi mitä luxusta! Ja hitsin hyvät treenit olikin! Ei niinkään, että koirat olisivat olleet erityisen hyviä, tai minä, vaan itse treenit olivat hyvät. En pidä treeniplokia, mutta vähän muistiin mitä tuli puuhattua.

Ensin Helmi. Ruutu. Vieras paikka, keltaiset kulmamerkit, ja matala piste. Ruudussa valmiiksi wubba. Käskytyksellä otettiin, ja ihan oikeaan paikkaan päätyi :) Ei upeasti, eikä näyttävästi, mutta jee! Tämä kun on ollut Helmin kompastuskivi aina. Se on vähän sellainen puusilmä :D Pari toistoa vielä, ja saatiin vauhtiakin lisää. Idari. Tehtiin täysin kokeenomaisesti. Liikejärjestys istu-maahan-seiso. Istuminen meni seisomiseksi (tätä on ollut ilmassa viimeaikoina), muut hyvin. Olen tyytyväinen! Päälle istumisia, pienellä avulla ok. Ohjattu. Eka merkki oli huono. Otettiin uudelleen ja sit koko liike jees. Tiedän. Kokeessa on vaan yks yritys. Metallinouto Mian kapulalla oikein hyvä. Sitten Helmi tauolle.

Jallis. Jallista hiukan jänskätti uus halli. Riehuttiin hetki patukan kanssa, ja se siitä jännityksestä :) Ruutu. Eka ruutu voi-tyyliin ilman lätkää. Oli hieno! Jee! Sitten muutama toisto merkin kautta lätkälle. Kerran maahan saakka. Hienoja oli. Liikkeestä istumisia. Itse istumiset ok, otettiin käskytyksellä. Taaksekävelyä ei vielä kestänyt vieraalla paikalla, niitä sitten treenattiin. Ja onnistumisia saatiin. Metallinouto Mian kapulalla. Hiukan oudoksui vierasta esinettä, palautusvauhti hidas. Vauhtinoutoja päälle :) Luoksetulon stoppia siivekkeen kierrolla. Luulipa sitä sitten hypyksi ensin... Pöhkö. Koitin luoksetuloa liikkeenä, mutta sitä ahisti taas kovasti, joten treenattiin Mian neuvoilla peruuttaen sekä seisomisia että maahanmenoja. Katsotaan mitä tulee :) Jallis ei tainnut tehdä muuta.

Helmi takas halliin ja Winin kanssa paikallaanolot. Ensin istuminen. Tämä oli hyvä! Ajasta en tiedä, ehkä minuutti? Sitten perään makuu. Kesti häiriökäskytykset hyvin. Makuu ok ja hyvin malttoi pysyä maassa kun palasin viereen. Toinen makuu perään, jossa Mia teki häiriökävelyt pariin kertaan. Toimii. Ohjattu uudestaan. Nyt hieno merkkiä myöten! Luoksetuloa. Mun syvyysnäkö tökki pahasti ja stoppasin väärään paikkaan, mutta Helmi toimi ok. Tehtiin siis kokonaisena. Vielä uusinta ja loppuun yks suora.

Viimeiseksi Luna. Tarkoituksena nostattaa kierroksia, ja testata tuleeko koeongelmat esille. Ja tulihan ne! Ruutu. Eka tyhjään. Paikka ihan hukassa, tarjosi vaan kaikkia kulmamerkkejä jne. Toinen parempi. Sit lätkälle toistoja. Täytyy olla tarkkana ettei tule palkkaa vastaan... Liik. istuminen oli hieno. Se me osataan! Mia taputti meille ja häiriköi :) Lunan silmät paloi, mutta malttoi mielensä. Sitten seuraamista käskytyksellä. Voi pienen koiran pääparkaa, kun siellä on niin paljon kierroksia. Alkoi vinkumaan taas. Askelsiirtymiin hyvä huomio, että tekee paremmin ilman mitään käskyä! Metallinouto muuten ok, mutta pitihän sille kapulalle taas murista... Sitten luoksetuloa, jossa stopin jälkeen Mian käskyllä lähti valumaan. Tätä treenattiin sitten. Lopuksi vielä kakeja takapalkalla. Mia oli palkanvartijana :D Kyllä kuului päästä "raks raks" kun joutui pohtimaan millä hitolla sen palkan saa! Aivan sairaan hyvät treenit Lunalle! Se kun käy kauheilla kierroksilla, eikä osaa suunnata niitä kierroksia oikeisiin toimintoihin. :)

Tätä lisää! Miljoonat kiitokset Mialle tästä mahdollisuudesta ja loistavasta liikkuroinnista!

Aurinkoa, pakkasta, kuvia

2011-02-14T22:34:00.016+02:00

Eteenpäin, sanoi pappa lumessa!

Se siitä "kevään tunnusta", pakkanen paukkuu ja parhaillaan mittari näyttää -29c. Jos jotain hyvää näissä tulipalopakkasissa, niin kaunista on! Ihania kelejä ulkoilla, kun vaan pukeutuu lämpimästi, ja pysyy liikkeellä. Kamera on ulkoillut aktiivisesti, pitäis varmaan jo vähän rajottaa tahtia...

Alla kuvasatoa viime päiviltä:

Jallis ja osmankäämin kuolema :)

Hulluilla on halvat huvit!

Täältä tullaan:

Lauantaina saatiin treeni- ja lenkkiseuraa Bonosta, joka on Helmin ja Lakun poika :) Koulun pihalla ensin tokoiltiin ja sen jälkeen mentiin metsään nauttimaan ihanasta auringosta. Kiitos Heidille, kiva kun kävitte!

Poika ja äiskä

Arttulan Lennokas Kaveri, eli Bono

Kaunis mies :)

Sunnuntaina olikin taas tiedossa "joukkohysteriaa" isolla jengillä. Toisin sanoen ulkoilua hyvässä seurassa, suuren koiralauman kanssa :) Mukana siis Päivi ja minä koirinemme, sekä Mari ja Nova bc Titon kanssa.

Sopu sijaa antaa! 8 koiraa mahtuu sujuvasti Toyotan lavalle. Ja olis se yhdeksäskin mahtunut, mutta Luna sai hampaineen matkustaa mun jaloissa.

Vapaa! Näin sitä mennään!

Lunalla ei hymy hyydy... :/

On koirat tarkkoja "laumastaan". Mun ja Päivin koirat ovat tottuneet toisiinsa, mutta Tito 8kk sai kyllä huomata olevansa uusi jengissä. Luna perinteiseen tapaan piti huolta turvavälistään, Jallis nosteli selkäeväänsä ja hätyytteli junnua kauemmas, Piski kertoi pojalleen olevansa lauman kingi ja taisipa Iitakin antaa tulisen suudelman. Ei siis mitään tappeluja, mutta selkeästi kerrottiin kuka on pahnanpohjimmainen.

Vauhdikkaan sopuisasti kuitenkin ulkoilut sujuivat, ja Titokin sai monta uutta kaveria sinnikkään yrityksen jälkeen :)

Kivan aktiivisia nämä viikonloput! Seuraavaa odotellessa...

Albumissa on taas uusia kuvia kyllästymiseen asti.

Kevättä ilmassa?

2011-02-06T22:49:00.004+02:00

Vaikka on vasta helmikuun alku, niin tänään oli ihan keväinen ilma! Jo aamulla linnut piti melkoista konserttia takapihalla, ja päivällä aurinko lämmitti jo ihan oikeasti. Tänään onkin sitten ulkoiltu oikein urakalla hienon sään kunniaksi. Pari lenkkiä tehtiin omalla joukolla, ja iltapäivällä saatiin treeni- ja lenkkiseuraa.

Koulun pihalla käytiin ottamassa Helmin kanssa kokeenomaisesti ruutu, ohjattu ja tunnari Mian toimiessa liikkurina. Ruutu oli ekalla yrityksella hukassa, kun en viritellyt kunnolla, mutta toistolla sekin oli oikein hieno. Ohjattu ja tunnari kutakuinkin täydellisiä, jee! Vielä tarvis niihin paikallaanoloihin satsata, onneksi Päivi on lupautunut auttamaan laumansa kanssa :)

Sitten lenkille isolla joukolla. 11 koiraa pääsi mukaan, Iita jäi kotiin potemaan tassuhaavaansa, ja Helmi joutui odottamaan autossa. Kohta juoksu on lusittu ja Helmikin pääsee pitämään hauskaa seurasta riippumatta. :)

Kiitos Päivi ja Mia, oli mukavaa!

Sukulointia viikonvaihteessa!

2011-01-30T21:52:00.016+02:00

Saimme lauantaina todella odotetun vieraan, kun Helmatti Kiia tuli käymään Oulusta saakka Hennan ja Sadun kanssa. Olipa mukava nähdä! Kiiasta on kehittynyt oikein hieno narttu, jolla on kaikki palikat paikoillaan niin kropassa, kuin päänkin sisällä. Hennan kanssa ovat hyvä pari, kyllä kasvistädin mieltä lämmitti nähdä. Ensi kuussa alkaa sitten agility-ura virallisten kisojen merkeissä :)

Käytiin lenkillä lauman kanssa. Harmittavasti arska pysyi piilossa koko päivän, niin kuvista tuli melkoisen tylsiä. Kuvat täällä.

Kaunis likka! Eipä pitäis jäädä valioituminen näyttelytuloksesta kiinni ;)

Sunnuntaina oli sitten vuorossa Lunan pikkuveljen treffaaminen :) Eeva ja Ässä huristelivat tänne viettämään ulkoilupäivää. Kivaa!

Aloitettiin päivä pikkuisella tokotreenillä koulun pihalla. Eeva napsi kuvia mun kameralla meistä, kiitos!

Luna seuraa

Luoksetulon stoppi

Jallis seuraa

Maahanmenoa luoksetulossa

Helmi seuraa

Helmi merkillä

Sitten kahvitauon jälkeen lähdettiin ulos täydelliseen talvisäähän. Helmi poloinen joutui jäädä "potemaan" juoksujaan kotiin. Sensijaan saatiin vahvistusta Päivistä ja laumastaan :) Taas oli 8 bc:tä liikenteessä, lujaa meni ja kivaa oli. Ja kamera lauloi ;)

Ässä ja tikku

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa....♪♫♪

Kuvia on taas paljon albumissa.

Kiitos viikonlopun vieraille ja ulkoiluseuralle, oli tosi kiva nähdä teitä kaikkia!

Helmin juoksusta on mainittava sen verran, että se ei ole koskaan ennen ollut noin (kamalan) aktiivinen. Se vaeltaa, vinkuu, ramppaa ulos-sisään, vikittelee Jallista, juo paljon, on kokoajan nälkäinen ja huomionkipeä, ja säikäyttipä mut kerran kun umpiunessa alkoi u-l-v-o-a "auuuuuuuuuuuuu!". Pakko oli tönäistä se hereille. Huhhuh. Helmin mielestä todellakin olisi otollinen aika lisääntyä. Noh, kohta pahin on lusittu.

Juutuuppi

2011-01-23T20:05:00.003+02:00

Sain Päiviltä videokameran lainaan, ja nyt on duracellien touhuja You Tubessa nähtävillä. Videot ei totisesti ole mitään malliesimerkkejä, eikä opintomateriaalia, vaan ennemminkin otteita meidän puuhasteluista :) Virheitä ja puutteita on paljon, mutta tietääpähän taas mitä treenataan!

Kiitos Päiville kameran lainasta ja Mialle kameran kanssa ulkoilusta!

Meijän puuhakanava. KLIK!

Helmi 6 vuotta :)

2011-01-18T12:16:00.002+02:00

Kuusi vuotta sitten oli yksi elämääni eniten mullistaneista päivistä. Silloin päivänvalon näki Oakmeadow N-pentue ja alkoi kova jännittäminen siitä, saanko sieltä itselleni ensimmäisen oman koirani. Onni oli puolellani, ja pari kuukautta tästä, Helmi asteli elämääni omalla riehakkaan iloisella asenteellaan :)

Paljon ollaan yhdessä koettu ja opittu, ja nyt kuuden vuoden jälkeen voisin osata kirjoittaa "Helmin käyttöohjeet".

Onnea ihana sähläävä sohvakoirani, tokokenttien huomiotaherättävä höseltäjä, lauman Äiti ja rakas ystäväni Hellitäti! Kiitos Pirjolle hienosta koirasta!

Kavereita ja treeniä

2011-01-17T22:18:00.004+02:00

Lauantaina saatiin pitkästä aikaa Marikan laumasta ulkoiluseuraa. Vaikka meidän koirat eivät olleetkaan nähneet toisiaan aikoihin, joukko tuli yhtä hienosti juttuun kuin aina ennenkin. Ja voi miten Jallis ilahtui Nuukan näkemisestä :) Keli oli pirun kylmä, pakkasta yli 20c, mutta arska oli mahtava. Nahkiaiselle parin tunnin ulkoilu ilman takkia oli kyllä liikaa, sillä se oli vielä myöhään illallakin ihan viileä koko otus ja korvat aivan kylmät. Jatkossa mun on pakko laittaa sille takki jos ulkoillaan pitkän kaavan mukaan vastaavassa kelissä.

Loppulenkistä saatiin laumaan täydennystä äiskän kolmikosta :) Ja siellä sitten oli sikinsokin uroksia ja narttuja, leikattuja ja leikkaamattomia, eikä murinan murinaa. Ihana joukko!

Kamerakin ulkoili kohtalaisella menestyksellä, kuvat nähtävissä täällä.

Hippi♥Tyyra

Muuten meillä on meno jatkunut totuttuun tapaan. Ulkoilua, vähän treeniä ja rentoa oleskelua, mitä muuta duracellit voikaan kaivata. No, ehkä lampaita, mutta niitä sitten keväällä taas :)

Hankijumppaa!

2011-01-08T09:56:00.007+02:00

Yhden päivän lenkkeilyjoukkue :) Kössi, Tyyra, Helmi, Luna, Jallis ja Martta

Neiti Rinsessa

Ja tässä näkyy Lunan mielipide Helmin jatkuvaan rienaamiseen :D
Siinä ne meidän tärkeimmät kuulumiset. Lenkkeilyä mahtavissa talvikeleissä ja hiukan tekniikkatreeniä sisällä. Pari kertaa on ulkosalla tehty isompia treenejä, ja ainakaan intoa ei likoilta puutu ;)
Vuodenvaihteesta selvittiin melko kivuttomasti, Luna vietti sen illan pöydän alla ja pahimman sotatilan ajan se makasi kylppärissä pyykkitelineen pyykkien suojissa, mutta muuten meni hyvin. Ei läähättänyt, eikä tärissyt. Eikä jäänyt tänä vuonna pelot yhtään päälle :)

Vuoden vaihtuessa....

2010-12-30T22:35:00.002+02:00

Vuosi 2010 alkaa vedellä viimeisiään. Meillä on ollut aktiivinen ja hieno vuosi koiraharrastuksen saralla. Paljon ollaan opittu uutta ja kerätty hyviä kokemuksia. Tästä on hyvä jatkaa uudelle vuosikymmenelle :)

Tehdäänpä katsaus tähän vuoteen!

Helmi on saanut viettää vauhdikasta elämää ja on ollut terveenä koko vuoden. Tokoiltiin toukokuussa VOI 1-tulos, ja sen jälkeen ollaan treenailtu hiljalleen EVL temppuja. Ei niinkään tiukkapipoisesti, mutta hiljaa hyvä tulee :) Lisäksi yksissä agilityn möllikisoissa Helmi kävi äiteen kanssa hauskaa pitämässä.

Helmin lapset ovat ahertaneet hienosti! Leevi ja Bono hankkivat kisaoikeuden EVL:ään ja Karkki ahkeroi pelastuskoirakokeissa ulkomaita myöten, sekä suoritti BH:n! Myös pikkupoika Matti Jr suoritti hyväksytysti BH:n!

Haaveita ensi vuodelle...

Vietetään vauhdikasta, sosiaalista ja tervettä arkea! Taitojen tarkistusta EV-luokassa :) Vielä on paljon työtä, mutta kyllä se ykköstuloskin ihan mahdolliselta ajatukselta alkaa tuntumaan.

Lunalla on ollut aktiivinen paimennusvuosi!

Sekä kennelliiton, että SPKY:n 1-luokassa saatiin hienoja tuloksia aikaiseksi! Suoritettiin myös SPKY:n perusrata hyväksytysti. Paimenkoira Pumppasen itseluottamus kasvoi kauden aikana hurjasti, ja samalla mun luotto koiraan. :)

Tokorintamalla saatiin aikaiseksi VOI 2-tulos. Uutena haasteenaa meillä vireen hallinta koesuorituksen aikana. Nousee, nousee...

Luna steriloitiin toukokuussa, sitä päätöstä ei ole tarvinnut katua hetkeäkään, niin paljon se helpotti arkielämää. Luna on paljon vapautuneempi ja iloisempi :) Likka on ollut koko vuoden terve kuin pukki!

Haaveita ensi vuodelle...

Paimennusrintamalla koitetaan treenailla niin, että päästäis kokeilemaan taitojamme kakkosluokassa. Jako jäi eniten vaiheeseen paimennuskauden päättyessä. Mutta tästä on hyvä jatkaa!

Tokossa jatketaan treenailuja fiiliksen mukaan, ja käydään tavoittelemassa sitä VOI-ykköstä. Pienestä kii. Kokeenomaisia treenejä tarvitaan, että saadaan se vire pysymään aisoissa. Seuraavan luokan liikkeiden opintoja jatketaan myös :)

Jalliksella oli ensimmäinen kisailukausi, ja paaaaljon ehti meille tapahtua!

Paimennuspuolella suoritettiin "kaikki mahdolliset" perusradat. Siis SKL:n PPR1, SPKY:n perusrata ja Ruotsin GkVallhPr :) Kisailtiin kerran kennelliiton- ja kerran paimenkoirayhdistyksen kisoissa, niistä sijat 1 ja 2. Lisäksi osallistuttiin Bobby Dalzielin kurssille, joka oli mahtava! Opittiin mielettömästi uutta!

Tokokokeissa käytiin 2 kertaa, ja saatiin ALO ja AVO ykköset :)

Näyttelyssä käytiin hakemassa T (niinkuin Työkoira ;) )

Terveystarkastukset tehtiin tuloksilla lonkat B/C, kyynärät 0-0 ja silmät terveet.

Jallis myös siirtyi kokonaan minun omistukseen! :)

Myös Jallis on ollut täysin terve!

Haaveita ensi vuodelle...

Paimennusopintoja jatketaan ahkerasti ja toivotaan että päästään kilpailemaan 2-luokassa. Lisäksi yritetään toteuttaa Skotlantihaave kesällä.

Toko on hunningolla, mutta koitetaan tsempata ja laittaa voivoi-luokka pakettiin ja haalia ykköstulos kokoon.

Lisäksi täytyy käydä esittelemässä kaunista rinsessaa vielä jossain näyttelyssä.

Lonkkakuviin vien Jalliksen uudelleen jossain vaiheessa, kun vaikea on kennelliiton tuomiota purematta niellä, kun priimana lähtivät lausuttaviksi. Katsotaan...

Ja yksi suurimmista haaveista on löytää hieno sulhanen timangille! Pikku Jalliksia siis haaveissa :)

Kiitos hienosta vuodesta ystäville ja harrastuskavereille! Onnea ja menestystä vuodelle 2011!

Tästä voi kurkata vuoden takaisia haaveita.

Tonttuilu kulkee suvussa :)

2010-12-25T19:43:00.007+02:00

Ensin äitee Helmi (oikealla)

Sitten Helmi-Laku pentueesta Nova :)
(kuva: Sirpa Laakso)

Samasta pentueesta Leevi (kuva: Liukkoset)

Ja Zani (oikealla) (kuva: Tarja Palomäki)

Ja vieläpä Helmi-Matti pentueesta Kasper :) (kuva: Janita Halkola)

Melkoisen TONTTUA porukkaa!

ps.Kuvat kopioitu ilman lupaa ;)

Kohti Joulua...

2010-12-21T22:40:00.001+02:00

Iloista joulumieltä kaikille! :)

Kotisivut päivitetty!

2010-12-15T19:51:00.002+02:00

Meidän kotisivut on jälleen ajantasalla ja täysin uudistuneet! Siitä suurensuuri kiitos serkulleni!

Sitten vaan katsomaan! KLIK!