keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Marraskuu, ei se niin paha oo... :)

Marraskuuta mennään jo kovaa vauhtia. Pimeys painaa päälle ja talvi kolkuttaa oven takana, mutta toistaiseksi kelit ovat jatkuneet mukavina. Työpäivinä viritellään pantoihin valot ja itselle otsalamppu ja taas mennään. Eiköhän tähän pimeyteen totu.
Iso-Valkeen syksyä käytiin katsomassa Satun ja Alin kanssa lauantaina. Makkaraa paistettiin tottakai ja kahvi maistui laavulla taas erityisen hyvältä. Joka kerta tuolla on yhtä kiva käydä!
Komea Ali, Jalliksen oma bodyguard
Paimennuskelit jatkuu edelleen. Ihan huippua. Treenaaminen on nyt niin pirun kivaa, kun on selkeä ajatus mitä on tekemässä koiran kanssa! Kun tietää mitä osaa haluaa työstää ja tietää miten sen tekee, treenit menee eteenpäin ja koira kehittyy koko ajan. Kun vielä tähän lisätään mukavat treenikaverit, niin resepti on valmis :)
Tänään kävin yksin treenaamssa pässipoikien kanssa. Otin Lunan hakemaan lampaita ja samalla palauttelin sitäkin likkaa hiukan ruotuun. Käskyjen noudattamiseen täsmällisyyttä, maahanmenoa, ajoa josta ei liuta flänkille jne. Lunakin tuntui hyvältä! Luulen että ensi kesänä hiukan voitais käydä kokeilemassa kisapellolla senkin kanssa. Kyllä paimennus on kivaa!
Luna ja pässipojat
Jallis on treenannut edelleen flänkkejä vauhdista. Hyvin se ottaa käskyt ja ajaminen alkaa olla mukavan lipuvaa kun ei tarvitse käskeä koiraa turhaa maahan. Nyt tarvitsee taas jatkaa pidempiä kuljetuksia ilman käskytystä, koska Jallis alkaa odotella käskyjä liikaa. Haluan että se kuljettaa lampaita itsenäisesti ilman jatkuvaa ohjeistusta. Lisäksi ollaan puuhattu hiukan jakoja ja look backia, sunmuuta hauskaa :)
Ihanainen silakka puuhastelee :)
Aurinko paistoi tänään oikeastaan koko päivän ja pakko oli lähteä kameraa ulkoiluttamaan. Tässäpä näitä kuvatuksia:

lauantai 29. lokakuuta 2011

Bobbyn kurssi ja muut kuulumiset

Olisikohan aika vihdoinkin päivittää kurssikuulumiset?! Tosiaan, lokakuun puolivälin paikkeilla saimme jälleen Jalliksen kanssa kunnian osallistua huippukouluttaja Bobby Dalzielin kurssille. Hyvää kannattaa odottaa ja harmittamaan jäikin ainoastaan se, että yritin ajatella JÄRJELLÄ ja osallistuin vain kolmena päivänä. Olis pitänyt kuunnella sitä tunnetta vaan ;)
Mutta asiaan siis. Heinäkuussa Skotlannissa Jalliksen ogelmana oli se, ettei se halunnut tehdä muuta kuin flänkkäillä tai jököttää paikoillaan. Saimme siis hyvät neuvot ja kotiläksyt kuinka saada likka jälleen ajamaan hyvin. Ja sen se todella oppikin hienosti :) Sillä seuraamuksella, että luontaisesti flänkkäävän koiran flänkit katosivat tuhkana tuuleen ja Jalliksen pään sisälle muodostui ajokupla :D Jallis ajaa, ajaa ja ajaa, annoitpa minkä käskyn tahansa. Aina oli pakko käskeä koira ensin maahan, saadakseni sen flänkille. Samoin se sotki suuntakäskyjä, koska ei keskittynyt, vaikka ympyrällä varmasti osasi suunnat. Näiden asioiden kimppuun siis!
Bobby kokeili paria eri tapaa puhkoa kuplaa, ja kas kummaa, kun Jallis alkoikin reagoida hienosti :) Viimeisenä päivänä mentiinkin jo tosi pitkiä kuljetuksia ilman, että koiraa piti käskeä laisinkaan maahan tai pysäytellä muutenkaan! Nyt on taas kiva jatkaa treenejä, kun on saatu ohjeita eteenpäin! Ja mikä parasta, tällä kurssilla ei tarvinnut tapella maahanmenojen kanssa ;) Eli jotain ollaan opittu. Olisipa tuollainen kouluttaja lähempänä...
Muutenkin kurssipäivät oli todella mukavia! Meillä oli hyvä jengi koolla ja ilmapiiri oli rento. Toisten treenejä oli kiva seurata ja Bobbyn tarinoita kuunnellessa aika hurahti kuin siivillä! Ihmeesti tällainen kielitaidoton ihiminenkin alkaa pärjätä pikkuhiljaa kun sanasto tulee tutuksi, eikä tarvitse enää jännittää kun tietään jo kouluttajan tavat :)
Tässä joitain kuvia kurssilaisista, loput kuvat on albumissa kutsuttujen käyttäjien nähtävissä. Jos joku haluaa niitä enemmän katsella, niin laittakaa vaikka s-postia meikäläiselle niin heitän linkillä. tanja.vahtera@gmail.com
Wales
Päivi ja avustajakoira Rita
Rio
Karl
Leija
Spice
Mitähän muuta meille..?
Pumppasen häntä. Hännän kanssa on ollut huolia ja murheita. Muutama viikko on mennyt ihmetellessä hännän ajoittaisia "halvaus" oireita. Etenkin rankemman liikunnan myötä häntä meni veteläksi ja alkoi roikkua kuin hevosen häntä. Muita oireita ei ole ollut, eikä koira ole vaikuttanut kipeältä missään vaiheessa. Ainoastaan sellaisen ongelman tämä aiheutti, että tasapaino oli huonompi hännän ollessa pois pelistä. Eläinlääkäri tutki Lunan läpi pariinkin otteeseen, muttei mitään kipuiluja löytynyt. Nyt on kokeilussa pitkä kortisonikuuri "cauda equina" tyyppisiin oireisiin. Tällä hetkellä häntä on oikein hyvä, ja lenkilläkin sitä kannetaan jälleen ylpeästi rullalla, niinkuin kunnon bc:n kuuluukin ;) Toivotaan että tämä murhe olisi ohimenevää laatua! Jos tarve vaatii, vien Lunan tarkempiin tutkimuksiin, mutta nyt näyttää siis ihan hyvältä.
Meillä oli muutaman päivän ajan hoidossa Mikolan Nalle-koira. Hyvin sopeutui jätkä jälleen laumaelämään ja hienosti mun jengi otti hoitolaisen mukaan kuvioihin. Kyllä se neljäs koira menis ihan mukavasti joukon jatkona ;)
Syksyn valoa, aurinko lämmittää vielä...
Helmi on panostanut edelleen korppijahtiin ja Pumppasen väijytykseen. Virtaa on kuin pienessä kylässä. Käytiinpä eilen tekemässä vähän tokojuttujakin pitkästä aikaa. Vauhtia ja fiilistä on yllinkyllin, hauska Hellitäti!

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Pohdintoja....

Voisin kirjoittaa tänne paimennusharrastuksen ympärillä pyörivästä piirileikistä. "Piiri pieni pyörii, lampaat siinä hyörii ja puh pah pelistä pois..."
Tai voisin kirjoittaa tänne siitä, miten huonosti paimennuskisat voikaan mennä. Siitä kuinka koira lähtee tolpalta lähetettäessä lentoon, kuuntelematta mitään, tai ottamatta vastaan ensimmäistäkään käskyä. Siitä kuinka kutsun koirani pois radalta ennen kun se ehtii liikauttamaan ensimmäistäkään lammasta.
Sitä en kuitenkaan tee, vaan tämän kaiken jälkeen, haluan kertoa kaikille, miten iloinen olen tuosta pienestä Pelle Pelottomastani, joka saa hetkessä esiin kokonaisen tunneskaalan. Tuo pieni keksijä ei anna mulle mitään ilmaiseksi, vaikka niin monet tuntuvat luulevankin. Koska minähän sain koiran, jolla on kaikki palaset luonnostaan. Jep jep. Mutta juuri tuon tytön takia ajauduin syvemmälle ja syvemmälle paimennusmaailmaan, eikä paluuta näy. Nyt haluan vain oppia lisää!
Epäonnistuneet suoritukset eivät tarkoita pettymyksiä, vaan uusia haasteita.
Meillä on parhaillaan menossa maailman parhaan kouluttajan Bobby Dalzielin kurssi. Olen kovin kovin iloinen, että saan olla mukana taas. Meidän kurssilla tunnelma on ollut katossa ja toistenkin onnistumisista on ollut helppoa olla iloinen :) Huominen vielä, eläköön hyvä yhteishenki!
Tarkemmin kurssin annista myöhemmin :)

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Kuvapäivitys...

Bloggaaja ei saa mitään turinoita nykyään aikaiseksi... Eipä meillä mitään kummempaa uutisoitavaa olekkaan, kaikki hyvin siis :)
Alla kuvakooste viimeiseltä kuukaudelta:
Ulkoilua Iso-Jouhtenalla kera Alin
Musta-Kolosin
Pumppasen paimennusilmettä :)
Isolla joukolla Salakkajärven maastoissa :) Win, Aino, Spice, Peak, Sun, Helmi, Jallis ja Luna
Matti 12 v nauttii elämästä!
Suppiloita siellä ja suppiloita täällä!
Lunan äiti Medi. Leenan jengin kanssa ollaan käyty seitikkejä keräämässä pariin otteeseen.
Mahtavaa maalaismaisemaa ja kauniita tyttöjä Rekijoella
Jokinotkossa irrottelemassa...
...ja väijymässä!
Helmi koohottaa :)
Tyylikäs ja pätevä pikku paimen
Helmi kaunotar
Ja taas mennään!
Pois alta risut ja männynkävyt!
Mutkat suoriks!
Hävyttömän kaunis ♥
Ihanat Eyespy pennut Liisa ja Esko :) Kuva otettu Orimattilassa paimennuksen SM-kisoissa. Nuorena se on vitsa väännettävä...
Paljon kuvia SM-kisoista löytyy albumista. Klik!

tiistai 6. syyskuuta 2011

Paimennusta, paimennusta ja paimennusta! Ai niin ja sienestystä ;)

Aamutunnelmia töistä puhelimella ikuistettuna...
Leena ja laumansa piipahti täällä meilläpäin ulkoilemassa ja keräilemässä "värjäyssieniä" lankojen värjäystä varten. Mukava lenkki tehtiinkin ja pian koitetaan ottaa uusiks :)
Viime viikon torstaina hurautin Lohjan työmaalta Vantaan Vestraan treenaamaan Jalliksen kanssa Joskin lampailla. Saatiin taas uusia kokemuksia erilaisista lampaista :) Joskin suomenlampaat olivat hyvinkin liukkaita liikkeistään, ja sekös sopi meille paremmin kuin hyvin. Jalliksella oli hyvä meininki ja viime aikoina työstettyä vauhtia kintuissa. Tulipa hyvä fiilis! Jarruthan tuolle tarvii tehdä myös, mutta nyt juhlin saippuoidusta koirastani.
Luna hakemassa jengiä häkitystä varten :) Rasismia havaittavissa. kuva Joski Rissanen
Sitten Jalliksen kuvia, hirmuisesti kiitoksia treeneistä ja kuvista Joskille!
Lauantaina käytiin treenaamassa tosi ison lauman kanssa. Jallis oli hetken vähän pihalla, mutta sitten sai ajatuksesta hyvin kiinni. Päivin avustuksella sitten treenattiin jakoja, jakamalla porukkaa aina vaan pienempiin ja pienempiin osiin. Jallis oli melkoisen pätevä!