Gurun opissa

Maanantaiaamuna suunnistimme Jalliksen kanssa kohti suurta tuntematonta. Ohjelmassa 4 päivää paimennusklinikkaa Päivin luona, Bobby Dalzielin opissa! Pentu on saanut olla pentu, ja nyt 11kk iässä alkoi opiskelu Oikeaksi Paimenkoiraksi.

Ensimmäisellä harjoituskerralla Jallis laitettiin liinaan, ja Bobby halusi nähdä mitä se tekee lampailla. Se juoksi ympyrää ja piti hauskaa tätien kustannuksella. Ei kuitenkaan mitään yltiötyhmää, tavallisia pentujuttuja vaan :)

Bobby huomasi heti, että J on luontainen flänkkikoira. Se siis haluaisi vaan juosta lampaita ympäri, ympäri, ympäri... Siispä sitä alettiin opettamaan kävelemään suoraa kohti lampaita, ja rauhallisesti niiden perässä. Alkuun meinasi tulla paniikki kun lampaat lähti juoksemaan, mutta liinasta nykäisemällä Bobby kertoi, ettei ole sallittua rynnätä perään. Tosi nopeasti pentu ymmärsi mitä siltä halutaan, ja voi että miten sen meno näytti hienolta!

Joka päivä oli kaksi melko pitkää harjoitusta. Rauhallista kävelyä lampaita kohti ja niitä peesaillen. Myös vaikeisiin paikkoihin (kuten aidan kulmiin) pentu autetaan taluttamalla rauhallisesti melkein pannasta. Näin koira huomaa, ettei tilanteessa ole mitään ihmeellistä, sinne vaan mennään, ja lampaat väistää :) Flänkkejä Bobby teki vähän ja harkitusti. Liinalla estettiin liian kaukaa kiertäminen, mihin J:llä on taipumus jo nyt. Varsinkin oikealle se lähtee helposti "liitämään" liian laajalle. Täytyy olla tarkkana että se pitää flänkilläkin silmät lampaissa. Bobby opetti Jalliksen liinaa käyttämällä lähtemään vasemmalle ja oikealle flänkille ja taas tulemaan suoraa kohti. Samoin myös sen, että nykäisy liinasta on rangaistus. Uskomattoman taitavaa liinan käyttöä!

Piiskaa Jallis pelkäsi. Oikeasti. Sitä siis käytetään normaalisti apuna, opastamaan koiralle oikeaa suuntaa tms. Ja mahdollisesti rangaistuksena esim. maahan lyömällä. J on kuitenkin niin herkkä koira, ettei sitä sille voinut ajatellakaan. Eikä toisaalta tarvitsekaan, ainakaan vielä tässä vaiheessa kun on muutenkin helposti liian laaja. Sille riittää pelkkä kädellä näyttäminen :) Bobby ei muuten puhunut käytännössä mitään kun koulutti pentua. Pelkästään suhinaa ja maiskutusta suulla, että sai vauhtia tassuihin. Jadelle ei opeteta vielä tässä vaiheessa ollenkaan maahanmenoa paimennuksessa. Sillä kun on muutenkin liikaa silmää, ja se saattaa aiheuttaa jumitusta. Nyt siis vaan heti liikkeelle, jos meinaa mennä maahan. Ja jos pysäytetään, niin 1-2 sek "stand" eli seisomaan jaloilleen, ja taas homma jatkuu. Hyvä maahanmeno opetetaan vasta myöhemmin, ennen kun siirrytään isolle pellolle.

Hirvittävä piiska :/

Ajatus on että liinan avulla pennulle opetetaan käveleminen, flänkit, pysähdykset, rangaistus. Käytännössä siis kaikki. Käskyt saa lisättyä "opittuihin tapoihin" vaikka heti. Kaikki näyttää niin helpolta ja yksinkertaiselta kun on ammattilainen tekemässä! Itse sotkeutuu liinaan ja on koko ajan väärässä paikassa yms...

Neljässä päivässä tapahtui melkoinen kehitys! Lähdettiin kuitenkin nollasta liikkeelle, ja nyt mulla on pentu joka suhtautuu rauhallisesti lampaisiin, kävelee päättäväisesti niitä kohti, kuljettaa jopa vähän niitä suoraan ohjaajalle, tekee kauniita flänkkejä, ja ennen kaikkea: nauttii suunnattomasti tekemisestä!

Ensimmäisen päivän jälkeen Jallis oli väsynyt. Seuraavina iltoina se vaan leikki ja riehui niinkuin yleensä :) Ja aamulla taas innoissaan aloittamassa hommia!

Mahtava kurssi! Kumma miten paljon saa irti seisomalla aidan takana. Olen niin onnellinen että Jalliksen paimennusharjoittelu aloitettiin juuri Bobbyn opissa. Itse olisin varmaan ollut vaan onnellinen kaukana tyylikkäästi flänkkäilevästä pennustani, ja huomannut hetken päästä olevani lirissä ja pahasti ;)

Nyt vaan varovasti jatketaan harjoituksia Päivin kanssa, ja yritetään pitää Bobbyn opit takaraivossa. Ensimmäinen oma harjoitus meni ainakin hyvin :) Mutta Jallis onkin "Natural Talent" ;)

Kamera kulki mukana kahtena päivänä, ja kuvia on sairaat määrät. Iso Kiitos Joskille J:n kuvaamisesta!