Tuulee vastaan niin kovin, että ei meinaa eteenpäin päästä nyt ollenkaan. Tytöt sairastaa. Ensin Helmi ja sitten Luna. Toivon todella, että vanha sanonta "ei kahta ilman kolmatta", ei pitäisi tällä kertaa paikkaansa.
Aloitetaanpa Helmillä, joka on jo toipunut ja palautunut omaksi itsekseen. Helmillä oli ärhäkkä paksusuolen tulehdus, joka ripulin sijaan aiheutti sen, että ulostaminen tuli kivun takia mahdottomaksi ja suoleen alkoi pakkautua tavaraa. Tilanne johti siihen, että Helmi joutui röntgeniin ja suolihuuhteluun 24.11, sekä sai 10 päivän antibioottikuurin ja kipulääkkeet. Hoito puri hyvin ja toista viikkoa kestänyt piina saatiin päätökseen. Miten iloiseksi ihiminen voikaan tulla kakkaavan koiran näkemisestä?!
Tässä Helmi potilas pökkelissä Someron AB klinikalla. Oli muuten erittäin positiivinen kokemus :)
Sitten Lunaan. Sen kanssa käydäänkin läpi vakavampia asioita :/ Kerroinkin aiemmin jo plokissa sen hännän halvaustyyppisistä oireista. Niitä sillä oli siellä lokakuun vaiheilla ja ensiavuksi koitettiin kortisonikuuria. Kuuri toimi hyvin ja häntä alkoi toimia normaalisti. Nyt kun kuurin loppumisesta on kulunut aikaa, alkoi Lunan lihakset mennä jumiin ja liikkuminen tietyissä tilanteissa muuttui jäykäksi. Esimerkiksi joskus autoon mennessä huomasin ettei hyppää normaalisti. Sen lisäksi Luna alkoi kotona viihtyä enemmän ja enemmän tuolin alla "turvapaikassaan".
Päätin sitten varata ajan tutkimuksiin, että saadaan syy moisille harmeille ja koira taas kuntoon. Mietin tovin kenelle veisin, kun vaiva ei kuitenkaan ollut ihan tyypillinen, ja päädyin Timo Talvioon jonka erikoisalaa on koirien selkävaivat ja neurologiset ongelmat.
Eilen aamulla sitten suunnattiin Helsinkiin. Luna tutkittiin ensin päälisin puolin ja heti oli havaittavissa jäykkyys takaosassa. Siitä sitten röntgeniin, jossa kuvattiin koko ranka ja lantion alua vielä erikseen sammakkoasennossa. Lantion seudulla on ahdasta, mutta muuten luusto näytti hyvältä. Erikseen vielä kuvattiin takapolvet, kun kerroin pentuajan ristiside "haaverista". Röntgenin jälkeen tehtiin EMG tutkimus, jonka tulokset olivatkin sitten kovin tylyä nähtävää. Lunan selkäydinkanava oli niin ahdas, että hermoilla oli aikalailla tiet tukkeessa. :(
Sain kaksi erittäin huonoa vaihtoehtoa tulevaisuudelle: a) kallis leikkaus, jossa avarretaan selkäydinkanavaa tai b) pian halvaantuva koira. Vähän aikaa olisi kuulemma vielä pystynyt pitämään oireita kurissa lääkityksen avulla, mutta halvaantuminen olisi ollut edessä kuitenkin.
Koska en ole valmis luovuttamaan näin nuoren koiran kanssa, ja koska nämä ovat minulle enemmän kuin "vain koiria", päätin että Luna jää samalla reissulla leikattavaksi. Ennuste on kuitenkin oikein valoisa ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, edessä on terveen koiran arki ilman rajoituksia.
Leikkaushaava on minimaalisen pieni, ja on loistavassa kohdassa takapuolen päällä. Ei siis tarvitse käyttää edes mitään kauluria, sillä koira ei ylety tuota kohtaa nuolemaan tai raapimaan. Luna ei ole kipeä, vaikkakin käynnissä huomaakin että jotain on tehty. Nyt kaksi viikkoa hihnassa käyntiä, toipumisajan ennuste oli noin 6 viikkoa. Toivotaan että kaikki menee hyvin!
Tässä diagnoosi:
Ristiselässä selkäydinkanavan ahtauma, johon liittyy iskiasoireet, sekä hännän halvausoireet. Kitalaessa pistohaava vasemmalla puolella lähellä leukaniveltä. Oikeassa polvessa vanha takaristisiteen repeytymismurtuma.
Toimenpiteet:
Kliininen tutkimus, EMG-tutkimus, röntgenkuvaus, leikkaus, jossa selkäydinkanava avarrettu. Kitalakihaava puhdistettu, lääkitys alkoitettu injektioin.
Että näin. Synkissä tunnelmissa, mutta optimistisena katsotaan tulevaisuuteen.
Kyllä meille mukaviakin asioita on sattunut tässä välillä, mutta en nyt jaksa turinoida enempää. Alla kuitenkin muutama kuva viikonlopun vieraista :) Lunan pikkusisko Flow koki lottovoiton päästessään Katin koiraksi ja elelee nyt siis Pinto-tädin kanssa samassa taloudessa. Oli kiva tutustua pikkusiskoon!
Jononmuodostuksen ABC. Pikakurssi käyttäjälle :)
Sunnuntaina ulkoiltiin 10 bc:n voimin lentokentän maastossa.
Saatiin ensilumikin valostuttamaan maisemaa 6.12. :)
3 kommenttia:
Hui, no onpas teillä sairasteltu, tosi kurjaa. Onneksi nyt olette ilmeisesti voiton puolella. Kaikkea hyvää jatkoon ja toivon mukaan kaikenlaiset vaivat pysyisivät jatkossa kaukana!
Todella teillä on nytten sairasteltu. Munki yhellä koiralla oli nuorena menny hermot tukkoon alaselästä ja valitsin kanssa leikkauksen vaikka olikin hintava, mutta koiran terveys on etusijalla. Eläinlääkri pelkäs että leikkaus menisi pieleen kun oli päässyt severran pitkälle toi etenemään mutta hyvinhän tuo vielä juokseee vanhoilla päivillään.
Heippa,
luin mielenkiinnolla tekstiä kun oma koirani sairastaa ja luulen että kyseessä samat selkävaivat.. saako kysyä paljonko leikkauspäivä tuli maksamaan? Itsekin asun Helsingissä. Koirani on 9v enkä olisi vielä valmis luovuttamaan, mutta rahaakaan ei ole :(
vastausta odottaen sandra.eerola@gmail.com
Lähetä kommentti